Unkari

Pääartikkeli: Unkarin maantiede

Unkari on sisämaavaltio, jonka pinta-ala on 93 028 neliökilometriä. Maan rajojen pituus on yhteensä 2 158 km. Sen naapurimaat ovat lännessä Slovenia ja Itävalta, pohjoisessa Slovakia, koillisessa Ukraina, kaakossa Romania sekä etelässä Serbia ja Kroatia.^[1]

Unkari voidaan jakaa kolmeen topografisesti poikkeavaan osaan. Tonavan itäpuolella on laaja Iso Unkarin alanko eli Alföld ja länsipuolella kukkulainen Transdanubia, johon kuuluu lisäksi Pieni Unkarin alanko, Kisalföld. Kolmannen topografisen alueen muodostavat pohjoisen vuoristot, joihin kuuluvat maan korkeimmat vuoret.^[6] Suurin osa Unkarista on alankoa, ja Alföld ja Kisalföld peittävät maan pinta-alasta noin kaksi kolmasosaa.^[7]

Unkarin pisin joki on Tonavan sivujoki Tisza, jonka altaaseen myös Iso Unkarin alanko on muodostunut. Tonava on maan toiseksi pisin joki, ja seuraavaksi pisimmät joet ovat Rába ja Dráva. Unkarin alueella Tonava tekee mutkan, ja joki jatkaa virtaustaan etelään.^[7] Pääosa Unkarin järvistä on melko pieniä, mutta Balaton on koko Keski-Euroopan suurin järvi. Unkarin toiseksi suurin järvi on Itävallan rajalla sijaitseva Neusiedlerjärvi.^[8]

Unkarissa on verrattain kuiva mannerilmasto, jolle ovat tyypillisiä lämpimät kesät ja suhteellisen kylmät talvet.^[9] Budapestissä tammikuun keskimääräinen alin lämpötila on −4 °C, heinäkuun keskimääräinen ylin 26,5 °C.^[10] Keskimääräinen vuoden sademäärä on 650 mm. Auringonpaistetta saadaan vuodessa 1 900–2 500 tuntia, lukema on Euroopan korkeimpia.^[11] Suurimmat sademäärät ajoittuvat alkukesään ja tulevat usein rajujen ukkoskuurojen muodossa. Talvella maassa on lumipeite tyypillisesti 30–40 päivän ajan.^[12]

Ihminen on monin paikoin muuttanut Unkarin alkuperäistä kasvillisuutta, ja noin puolet maan pinta-alasta on viljelykäytössä. Muualla maassa on niittyjä, laidunalueita ja metsiä. Mikään osa valtiosta ei ole tarpeeksi korkealla, jotta siellä pärjäisi kunnolliset havumetsät. Vuoristojen kliimaksivaiheen päälajeja ovat pyökit, ja alankoalueilla kliimaksiyhteisöt kasvavat joko tammimetsiä tai pensaikkoisia ruohomaita.^[8]

Unkarissa ei ole kovinkaan monipuolista isojen nisäkkäiden kantaa. Saksanhirvi, metsäkauris ja villisika ovat yleisiä ja rusakkoja on erityisesti itäosien tasangoilla.^[13][8]

Unkarin lintulajisto on runsas, sillä maa sijaitsee eräänlaisella lintujen risteyspaikalla. Alueella tavataan sekä läntisiä että itäisiä lajeja sekä lämpimän Välimeren alueen ja pohjoisen viileämmän alueen lajeja.^[13] Aikaisemmin yleisiä kahlaajia ja kosteikkolintuja tavataan nykysin lähinnä suojelualueilla.^[8]

Unkarin joissa ja järvissä on rikas kalakanta. Tyypillisiä kaloja ovat mm. lahna, toutain, siika, ahven, särki, kivennuoliainen, jokibarbi, karppi, monni ja hauki.^[14]

Unkarissa on kymmenen kansallispuistoa, 35 maisemansuojelualuetta ja 145 luonnonsuojelualuetta.^[15] Kansallispuistojen pinta-ala on yhteensä 175 000 hehtaaria. Suurin, vanhin ja tunnetuin niistä on Hortobágyn kansallispuisto, joka kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon. Se on myös Euroopan suurin pustaheinikon suojelualue.^[16]

Pääartikkeli: Unkarin historia

Antiikin aikana nykyisen Unkarin tienoilla oli kaksi Rooman provinssia, Pannonia ja Daakia. Rooma menetti Pannonian 300-luvun lopulla, minkä jälkeen sen valtasivat ensin germaaniheimot, sitten slaavit. Kaarle Suuren johtamat frankit ottivat vuoden 800 tienoilla haltuunsa alueen länsiosan. Etelä- ja itäosat olivat löyhästi Bysantin ja Bulgarian vallassa.^[17]

Unkarilaiset elivät 800-luvulla vielä nykyisen Ukrainan lounaisosissa. Kun petsenegit hyökkäsivät unkarilaisten kimppuun, nämä ylittivät Karpaatit päällikköjensä Árpádin ja Kurszánin johdolla, todennäköisesti keväällä 895. He ottivat valtaansa ensin Ison Unkarin alangon ja sitten myös Transdanubian.^[18][17] Unkarilaiset kärsivät kuitenkin ratkaisevan tappion Saksan kuninkaalle Otto I:lle vuonna 955. Vuonna 974 ruhtinas Géza kääntyi kristinuskoon, ja hänen poikansa Vajk kastettiin Tapaniksi (unk. István).^[17][19]

Paavi Sylvester III kruunasi Tapani I:n Unkarin kuninkaaksi joulupäivänä vuonna 1000 tai uutenavuotena 1001. Unkari liitettiin tasaveroisena kuningaskuntana Länsi-Euroopan yhteyteen, ja se säilyi riippumattomana Saksan keisarista. Tapani hävitti lopullisesti vanhan heimo- ja klaanijärjestelmän ja loi pohjan sekä kirkolliselle että maalliselle hallinnolle. Tapanin pitkä hallituskausi oli suhteellisen rauhallista aikaa, mutta hänen kuolemaansa vuonna 1038 seurasivat monivuotiset levottomuudet. Valtataistelut aiheuttivat Unkarille paljon harmia. Vallantavoittelijat hankkivat usein apua ulkomailta ja joutuivat tekemään poliittisia myönnytyksiä, jolloin sekä Saksalais-roomalainen keisarikunta että Bysantin valtakunta yrittivät saada Unkarin vaikutuspiiriinsä. Vasta Ladislaus I (hallitsi 1077–1095) ja Kálmán (1095–1116) onnistuivat vakiinnuttamaan olot.^[17][20]

Unkariin alkoi kehittyä feodaalinen yläluokka, ja osa ennen vapaista talonpojista joutui maaorjiksi. Kuninkaan valta oli periaatteessa absoluuttinen, mutta 1200-luvun alussa kuninkaan asema alkoi heikentyä. Kapinaliike pakotti kuningas Andreas II:n allekirjoittamaan vuonna 1222 Kultaisen bullan, joka on Unkarin vanhin valtio-oikeudellinen asiakirja. Siinä määriteltiin alemman aatelin oikeudet ja rajoitettiin kuninkaan valtaa eri tavoin.^[17][21]

Mongolit hyökkäsivät Unkariin keväällä 1241 ja löivät kuningas Béla IV:n joukot hajalle Muhin taistelussa. Kun mongolit vetäytyivät vuoden kuluttua, laajat alueet oli hävitetty ja jopa puolet, varovaistenkin arvioiden mukaan 15–20 prosenttia, väestöstä saanut surmansa. Béla järjesti armeijan uudelleen, rakennutti ketjun uusia linnoituksia ja kutsui uudisasukkaita autioituneille alueille. Häntä onkin kutsuttu Unkarin toiseksi perustajaksi.^[17][21]

Kun Andreas III kuoli 1301, Árpádien suvun miespuolinen linja sammui. Kuninkaiden ja suuraatelin välinen taistelu oli johtanut siihen, että laajat osat maata olivat paikallisten mahtisukujen hallussa ja kuninkaalla oli määräysvalta vain maan keskiosassa. Anjou-suvun Napolin haaraan kuulunut Kaarle Robert oli 13-vuotias, kun hänet valittiin paavi Bonifatius VIII:n tuella kuninkaaksi. Hänen valtansa oli aluksi kiistanalainen, mutta hän kykeni kukistamaan kapinalliset mahtimiehet ja lopettamaan sekasorron.^[17][22] Kaarlen poika Ludvig (hallitsi 1342–1382) alisti sekä Moldovan, Valakian että Serbian vasalleikseen ja valtasi Dalmatian rannikon. Vuonna 1370 Ludvig peri Puolan kruunun enoltaan Kasimirilta. Unkarissa Ludvigin aikaa onkin pidetty sen historian loistavimpana. Kaarle ja Ludvig saivat paljon tuloja Transilvanian ja Pohjois-Unkarin kultakaivoksista, ja he saattoivat ylläpitää loistavaa hovia Visegrádiin rakennetussa palatsissa.^[17][23]

Ludvigin jälkeen hallitsijaksi nousi hänen vasta 11-vuotias tyttärensä Maria, mutta hänen asemansa ei ollut vahva ja maa ajautui sisällissotaan. Lopulta Marian puoliso Sigismund Luxemburgilainen kruunattiin kuninkaaksi 1387. Samalla turkkilaisten uhka etelässä kasvoi, kun Serbia ja Bulgaria alistuivat Turkin vasalleiksi. Sigismund hyökkäsi heitä vastaan Euroopan eri maista kootun sotajoukon avulla, mutta kärsi tappion Nikopolissa 1396.^[24] Sigismund valittiin Böömin kuninkaaksi ja lopulta Saksalais-roomalaisen valtakunnan keisariksi 1433. Hän vietti paljon aikaa ulkomailla, mikä vahvisti valtiopäivien ja palatiinin asemaa ja herätti tyytymättömyyttä kansassa. Hän pyrki yhdistämään koko läntisen kristikunnan ja kaavaili Itävallan, Böömin ja Unkarin liittoa nimittämällä seuraajakseen Itävallan arkkiherttuan Albrektin. Nämä suunnitelmat kariutuivat, kun Sigismundin kuolemaa 1437 seurasi vuosikymmenien sekasorto.^[17][25]

Valtiopäivät valitsi kuninkaaksi Puolan kuninkaan Vladislavin, ja perinnöllinen kuningas Ladislaus joutui maanpakoon. Samalla Transilvanian ruhtinas János Hunyadi kävi voitokkaasti sotaa turkkilaisia vastaan, niin että hänestä tuli turkkilaisvastaisen taistelun keulakuva ja myöhemmin legendaarinen sankarihahmo. Vladislavin kuoltua Hunyadi toimi valtionhoitajana ja sitten armeijan ylipäällikkönä. Hän kehitti Unkarin sotavoimia ja saavutti 1456 suuren voiton turkkilaisista Nandorfehérvárin (Belgradin) piirityksessä, mutta kuoli pian taistelun jälkeen ruttoon. Kahden vuoden kuluttua hänen pojastaan tuli Unkarin kuningas Matias Corvinus.^[26]

Matiaksen hallitusaikana (1458–1490) Unkarin ulkoinen mahti oli suurimmillaan. Matias rakennutti maan etelärajalle vahvan linnoitusketjun, ja lännessä Ala-Itävalta, Steiermark, Määri ja Sleesia joutuivat Unkarin haltuun. Lisäksi Matias oli valistunut renessanssihallitsija, ja hän aikanaan Buda oli koko Euroopassa tunnettu taiteen ja oppineisuuden keskus. Häntä on pidetty oikeudenmukaisena, suurena ja rakastettuna kuninkaana.^[27]

Matiaksen seuraajan Vladislaus II:n aikana kuninkaan asema heikkeni. Habsburgien valta kasvoi Itävallassa, ja Unkarin sisäiset ristiriidat kärjistyivät, kun kuningas liittoutui Habsburgien kanssa. ”Kansallinen” ja ”hovipuolue” taistelivat vallasta, ja talonpoikien asema heikkeni. Vuonna 1514 talonpojat nousivat kapinaan György Dózsan johdolla. Aluksi kapina oli menestyksekäs, mutta lopulta kapinalliset lyötiin Transilvanian ruhtinaan János Szapolyain avulla. Kapinan jälkeen valtiopäivät hyväksyivät lain, joka teki talonpojista käytännössä maaorjia.^[28]

Vuonna 1526 unkarilaiset kärsivät Mohácsin taistelussa ratkaisevan tappion turkkilaisille, joita johti sulttaani Suleiman Suuri. Unkarilaisten armeija käytännössä tuhoutui, ja huomattava osa aatelisista ja ylemmästä papistosta kaatui. Nuori kuningas Ludvig II yritti paeta mutta hukkui. Turkkilaiset tuhosivat Pestin ja Budan kaupungit, miehittivät etelärajan linnoitukset ja ottivat arviolta 150 000 vankia. Unkarilaiset eivät enää pystyneet yhtenäiseen vastarintaan. Valtiopäivät valitsi kuninkaaksi János Szapolyain, kun taas osa aatelisista kannatti Habsburgien arkkiherttua Ferdinandia. Turkkilaiset osallistuivat valtataisteluun ja tukivat Szapolyaita. Seurauksena oli valtakunnan jakaantuminen kolmeen osaan. Turkkilaiset pitivät hallussaan Unkarin etelä- ja keskiosia, jota Szapolyai nimellisesti hallitsi, ja maan länsi- ja pohjoisosat olivat Ferdinandin vallassa. Idässä Transilvania pysyi itsenäisenä ruhtinaskuntana Turkin suojeluksessa.^[29] Unkarin kolmijako vahvistettiin Adrianopolin rauhassa 1568.^[30]

Kun saksalaisten vaikutus voimistui Habsburgien hallitsemassa Unkarin osassa, Transilvanian merkitys unkarilaisuuden puolustajana kasvoi.^[30] Vuonna 1613 Transilvaniaan ruhtinaaksi valittiin Gábor Bethlen, jonka aikaa on pidetty Transilvanian ”kultaisena kautena”. Transilvania oli protestanttista aluetta, ja Bethlen itse oli kalvinilainen mutta uskonnollisesti suvaitsevainen. Sen sijaan Habsburgien alueella vastauskonpuhdistus ja protestanttien vaino synnyttivät tyytymättömyyttä. Kun kiihkokatolinen Ferdinand II tuli keisariksi vuonna 1619, Transilvanian armeija marssi Habsburgien alueelle ja sai haltuunsa lähes koko Unkarin kuningaskunnan alueen. Valtiopäivät valitsi Bethlenin Unkarin kuninkaaksi, mutta hän joutui lopulta taipumaan rauhaan ja luopumaan kruunusta vuonna 1622.^[31]

Unkarin valtiollinen jakautuminen ja henkisen elämän eristyneisyys jättivät sen kulttuuriin pitkäaikaiset jäljet. Turkkilaisten miehittämä osa kärsi eniten. Aatelisto ja varakkaammat kaupunkilaiset pakenivat, mutta suurin osa talonpojista jäi paikalleen. Maanviljely rappeutui vähitellen ja karjanhoito yleistyi, koska karjaa oli mahdollista siirtää turvaan epävarmoissa oloissa. Sodat ja kulkutaudit autioittivat maaseutua.^[32]

Unkarin aatelisto joutui pettymään jatkuvasti odotuksissaan, että Habsburgit karkottaisivat turkkilaiset pois Unkarista. Lisäksi keisarien absolutistinen hallitustapa ja saksalaisvaikutuksen voimistuminen herättivät tyytymättömyyttä. Muutamat johtavat aateliset solmivat salaliiton keisari Leopoldia vastaan ja nousivat kapinaan vuonna 1670. Kapina kukistettiin helposti, mutta Transilvaniaan siirtyneiden pakolaisten johdolla syntyi uusi kapinaliike, jonka johtoon tuli Imre Thököly. Keisari joutui lopulta solmimaan aselevon kapinallisten kanssa ja kutsumaan koolle vuoden 1681 valtiopäivät, joilla hän lupasi noudattaa Unkarin lakeja ja taata protestanteille uskonvapauden.^[33]

Vuonna 1683 turkkilaiset hyökkäsivät Habsburgeja vastaan ja piirittivät Wienin, mutta heidät lyötiin perusteellisesti Puolan kuninkaan Juhana III Sobieskin johdolla. Sen jälkeen Paavi Innocentius XI organisoi liiton, joka jatkoi hyökkäystä turkkilaisia vastaan katolisen kirkon tuella. Ristiretkeläisarmeija valtasi Budan 1686, ja vuonna 1699 solmittiin Karlowitzin rauha, joka lopetti turkkilaisten vallan Unkarissa.^[34]

Turkkilaisten karkotuksen jälkeen Unkari joutui tiukasti keisarin määräysvaltaan. Maa oli kärsinyt pahoin sotatoimien aikana, ja autioituneille alueille muutti saksalaisia ja turkkilaisten vainoa paenneita serbejä. Kun verotaakka, sotaväen majoittamisesta syntyneet rasitukset ja protestanttien vaino nousivat sietämättömiksi, unkarilaiset nousivat vielä kerran Habsburgeja vastaan vuonna 1703. Kapinaliikkeen johtoon astui Ferenc II Rákóczi, Transilvanian ruhtinassuvun jälkeläinen ja Ylä-Unkarin rikkain maanomistaja.^[35]

Rákóczi lupasi maaorjille vapauden, ja nämä liittyivätkin sankoin joukoin hänen armeijaansa, mutta myös suurin osa aatelisista tuli mukaan. Kahdessa vuodessa Rákóczin joukot saivat haltuunsa lähes koko Unkarin ja Transilvanian. Unkarilaiset eivät kuitenkaan saaneet apua ulkomailta, ja kun sota pitkittyi, se kävi ennen pitkää unkarilaisille ylivoimaiseksi. Vuonna 1711 Rákóczin ylipäällikkö teki rauhansopimuksen keisarillisten kanssa. Unkarilaiset tunnustivat Habsburgien oikeuden Unkarin kruunuun, ja keisari lupasi vastineeksi noudattaa Unkarin perustuslakeja. Rákóczi ei kuitenkaan hyväksynyt sopimusta, vaan eli maanpakolaisena Turkissa kuolemaansa asti vuonna 1732.^[36]

Rákoczin vapaussodan jälkeen seurasi poikkeuksellisen pitkä rauhan aika. Unkari toipui hävityksestä ja väkiluku kasvoi 1700-luvun aikana yli kaksinkertaiseksi.^[37] Keskiajalla unkarilaisia oli ollut maan väestöstä 80–85 prosenttia, mutta 1700-luvun lopulla heidän osuutensa oli enää 38–40 prosenttia. Unkarilaisten lisäksi suurimpia väestöryhmiä olivat romanialaiset, slovakit ja saksalaiset.^[38] Itävallan perimyssodassa (1740–1748) Unkarin säädyt lupasivat tukensa Maria Teresialle ja pelastivat keisarikunnan romahdukselta. Maria Teresa kruunattiin Unkarin kuningattareksi 1741, ja aikalaiset pitivät häntä Unkarin ystävänä. Hän rakennutti kuninkaanlinnan Budaan, siirsi yliopiston sinne Nagyszombatista ja liitti Fiumen Unkariin, jolloin se sai sataman Adrianmereltä.^[39]

1700-luvun lopulla unkarilaisten kansallisuusaate alkoi viritä. Nationalistien mielestä unkarista olisi pitänyt tulla kuningaskunnan virallinen kieli ja muut kansallisuudet olisi unkarilaistettava. Isänmaallisuus ja kansallinen tunne nousivat esiin myös kirjallisuudessa romantiikan myötä.^[40]

Napoleonin sodissa Itävalta kärsi aluemenetyksiä Italiassa ja Länsi-Euroopassa, joten Unkarin asema korostui. Keskushallinto pyrki rajoittamaan Unkarin erityisasemaa, mitä Unkarin aatelisto puolestaan vastusti jyrkästi, eikä keisarillisia asetuksia pantu täytäntöön paikallistasolla. Etenkin uusia sotaväenottoja vastustettiin. Yhteiskunta pysyi vankasti feodaalisena vuoden 1848 vallankumoukseen asti.Ylhäisaateli muodosti johtavan luokan, jonka tiluksilla asui valtaosa valtakunnan maaorjatalonpojista.^[41]

Vuonna 1848 unkarilaiset kävivät jälleen kapinoimaan vaatien itselleen itsehallintoa. Unkari julistettiin tasavallaksi ja valtionhoitajaksi valittiin Lajos Kossuth. Itävallan keisari Frans Joosef I kukisti kuitenkin kapinan Venäjän avulla ja teloitutti johtajat.^[42]

Itävalta-Unkarin kaksoismonarkia syntyi vuonna 1867, jolloin Unkarista tuli tasavertainen ja itsehallinnollinen^[43]

Ensimmäisessä maailmansodassa Habsburgien valtakunta luhistui ja Unkarista tuli itsenäinen. Se joutui kuitenkin Trianonin rauhansopimuksessa luovuttamaan kaksi kolmasosaa niistä alueista, jotka siihen olivat kuuluneet Itävalta-Unkarin osana. Slovakia liitettiin Tšekkoslovakiaan, maan itäosat kuten Transilvania Romaniaan ja maan eteläosat Jugoslaviaan. Unkarista tuli nyt sisämaavaltio. Näihin sisältyivät kaikki Unkariin Itävalta-Unkarin osana kuuluneet alueet, joilla unkarilaiset eivät olleet enemmistönä, mutta samalla kolme miljoonaa unkarilaistakin jäi Unkarin rajojen ulkopuolelle. Uudet rajat vahvistettiin Trianonin rauhansopimuksella 1920.^[44]

Vuonna 1919 Unkari oli lyhyen aikaa neuvostotasavalta. Sen kukistuttua maa julistettiin jälleen kuningaskunnaksi, mutta sillä ei ollut kuningasta. Valtionhoitajaksi nimitettiin vuonna 1920 Miklós Horthy, joka toimi tehtävässä vuoteen 1944 saakka.

Toisessa maailmansodan alussa Unkari julistautui puolueettomaksi, mutta vuonna 1941 se liittyi sotaan Neuvostoliittoa vastaan. Ohimenevästi Unkari onnistui valtaaman takaisin osan Trianonin rauhassa menettämistään alueista, mutta sodan jälkeen vuoden 1920 rajat palautettiin voimaan.^[44]

Unkari julistettiin tasavallaksi vuonna 1946. Neuvostoliiton sotavoimat jäivät maahan sodan päätyttyäkin, ja valta maassa siirtyi seuraavien vuosien aikana kommunisteille.^[44] Vuosina 1949–1989 Unkarin nimi oli Unkarin kansantasavalta, ja tuolloin se kuului Varsovan liittoon.

Josif Stalinin kuoleman (1953) jälkeen pääministeriksi nousi uudistus- ja kansallismielinen Imre Nagy. Vuonna 1956 opiskelijat ja työläiset osoittivat mieltään. Vastustus paisui kansannousuksi ja pääministeri ilmoitti Unkarin eroavan Varsovan liitosta. Neuvostoliiton armeija kukisti kansannousun panssarivaunuin. Nagy ja tuhannet muut teloitettiin.^[45]

Maan johtoon nousi János Kádár, joka lakkautti turvallisuuspoliisin julmuudet ja vapautti osan poliittisista vangeista 1960-luvun alkuun mennessä.^[45] Kádárin aika muistetaan niin sanotusta gulassikommunismista, joka oli luonteeltaan vähemmän tukahduttavaa, kuin stalinistisen Mátyás Rákosin valtakausi (1945–1953, 1955–1956). Unkarilaiset nauttivat enemmän henkilökohtaisesta vapaudesta, kuin Rákosin aikana.^[46] Poliittisia vapauksia ei unkarilaisille kuitenkaan annettu ja Unkarin sosialistinen työväenpuolue piti ehdotonta monopolia. Maassa ei ollut mahdollista perustaa kansanliikkeitä, eikä harjoittaa poliittista aktivismia. Ihmisten mielenkiinto politiikkaa kohtaan väheni. Mielenkiinto suunnattiin ei-poliittiseen arkeen, eikä mielenkiinto politiikkaa kohtaan juuri kasvanut, kun yksipuoluejärjestelmä lakkautettiin vuonna 1989. Monipuoluejärjestelmään siirryttäessä Unkaria kuvailtiin yhdeksi Euroopan individualistisimmista maista, jossa epäluulo poliitikkoja ja kaikkea uutta kohtaan oli tavallista.^[47][48]

Kádár kehitti Unkarin talouspolitiikkaa ja esitti 1960-luvun lopulla ajatuksensa ”Uudesta taloudellisesta mekanismista”, joka sisälsi joitakin piirteitä markkinatalousjärjestelmästä.^[49] 1960-luvun loppua kutsuttiin ”kultaiseksi aikakaudeksi", jolla viitattiin lisääntyneeseen taloudelliseen vaurauteen. Talous joutui kuitenkin pian kriisiin. Unkari joutui perumaan joitakin talousuudistuksia 1970-luvulla Neuvostoliiton painostuksesta. Vuosien 1973–1975 taantuma vaikutti myös negatiivisesti Unkarin talouteen. Kádárin ajan talousuudistuksia on pidetty osittain tehottomina ja riittämättöminä. Valtionvelka kasvoi hälyttävää vauhtia ja Unkari liittyi jo Kádárin aikana Kansainväliseen valuuttarahastoon. Talouden heikkeneminen johti siihen, että yhä useampi joutui tekemään kahta työtä. Toisaalta tehtiin työtä valtion leivissä, mutta tulojen hankkiminen muualta oli osittain sallittua.^[50] Vuoden 1956 kansannousun jälkeen johtajaksi nostettu Kádár syrjäytettiin hallitsevan kommunistisen Unkarin sosialistisen työväenpuolueen johdosta vuonna 1988 ja hänen tilalleen uudeksi puoluejohtajaksi tuli Károly Grósz.^[51]

Unkari muuttui monipuoluejärjestelmäksi rauhanomaisesti. Tätä edelsi Unkarin sosialistisen työväen puolueen sisäiset taistelut. Puolueen sisäinen oppositio alkoi vähitellen kasvaa. Huomattavaa oli, että esimerkiksi vuoden 1956 kansannousu alettiin nähdä uudessa valossa. Sitä ei pidetty enää vain vastavallankumouksellisten rettelöintinä. Puolueen uudistusmielinen siipi kannatti myös Imre Nagyin kunnianpalautusta, joka haudattiin uudelleen vuonna 1989.^[52][53] Puolueen sisäiset erimielisyydet saavuttivat loppuhuipennuksen, kun János Kádár määrättiin sivuun vuonna 1988^[54] ja puolue hajosi pyöreän pöydän neuvottelujen jälkeen. Puolueen uudistusmieliset perustivat Unkarin sosialistisen puolueen, jonka ihanteet tulisivat jatkossa perustumaan sosiaalidemokraattisille arvoille.^[52] Unkarin sosialistisen työväenpuolueen vanhan linjan kannattajat perustivat oman puolueen, joka nykyisin käyttää nimeä Unkarin kommunistinen työväenpuolue.^[55]

Unkari sosialistinen puolue oli muun muassa Imre Pozsgayn johdolla edelläkävijöitä Unkarin järjestelmämuutoksessa. Pozsgay oli jopa puolueensa virallisena presidenttiehdokkaana. Puolueen menestys oli kuitenkin aluksi vaatimatonta ja muut puolueet halusivat pitää etäisyyttä siihen sen historian takia.^[56][57] Vuoden 1990 vaaleissa enemmistön saivat muun muassa Unkarin demokraattinen foorumi ja Vapaiden demokraattien liitto. Unkarin sosialistinen puolue menestyi vaaleissa seuraavan kerran vuonna 1994.

Tuore monipuoluejärjestelmä joutui tulikokeeseen lokakuussa 1990 taksinkuljettajien ja kuorma-autonkuljettajien lakkoillessa polttoaineiden hinnankorotuksia vastaan. Lakkoilijat pystyttivät barrikadeja muun muassa teille ja silloille. Hallitus perui hintojen korotukset päiviä kestäneen lakon jälkeen ja tilanne saatiin ratkaistua lopulta rauhanomaisesti.^[58][59] Unkarin siirtyminen markkinatalouteen oli nopeaa, eikä se sujunut täysin ongelmitta. Unkarin järjestelmämuutoksen on sanottu olleen luonteeltaan elitististä ja esimerkiksi valtionyritysten yksityistämisiä 1990-luvulla on kritisoitu hätäisyydestä ja läpinäkyvyyden puutteesta. Valtion omaisuuden myymiseen on sanottu liittyneen epäselvyyksiä. Unkarin sosialistisessa puolueessa väiteltiin, millä tavalla uudistuksia olisi lähdettävä tekemään. Unkarin sosialistisen puolueen niin sanottu teknokraattisiipi voitti ja uudistuksia lähdettiin tekemään vauhdilla. Vuosina 1995–1996 toteutettiin mittavia säästöjä. Säästötoimet olivat osa niin sanottua Bokrosin pakettia, jonka tavoitteena oli tervehdyttää Unkarin talous. Talous saatiin tasapainoon. Nopeilla uudistuksilla romutettiin kuitenkin sosiaalisia tukiverkkoja. Vanhasta järjestelmästä haluttiin päästä kokonaan pois. Bokrosin paketin on sanottu olleen kaikkine menoleikkauksineen ”oikeistolaisempi, kuin yksikään porvarillisista ryhmittymistä olisi uskaltanut ajaa”.^{[60][61][62][63]}

Varsovan liitosta vapautunut Unkari liittyi Natoon vuonna 1999 ja on yksi niistä kymmenestä valtiosta, jotka liittyivät Euroopan unioniin 1. toukokuuta 2004.^[45]

Huhtikuun 2010 vaaleissa oikeistokonservatiivinen Fidesz otti yli kaksi kolmasosaa parlamenttipaikoista, mikä sallii sen muuttaa itsenäisesti perustuslakia. Pääministeriksi nousi Fidezin johtaja Viktor Orbán. Tätä edelsi sosialistipuolue MSZP:n ja liberaalien SZDSZ:n kaksi vaalikautta kestänyt valta. Lisäksi parlamenttiin nousi romanivastainen ja antisemitistinen Jobbik. Varsinkin vuoden 2006 skandaali, jossa pääministeri Ferenc Gyurcsány tunnusti valehdelleensa maan taloustilanteesta, ja sitä seuranneet protestit kärjistivät kahden pääpuolueen välisiä kiistoja. Riitojen vuoksi tarpeellisten uudistusten toteuttaminen viivästyi ja samalla taloustilanne vaikeutui jatkuvasti.^[45]

Orbánin Fidesz ajoi vanhoillista kansallismielistä politiikkaa. Siinä yhdistyivät kristillisyys, sosialismi ja populismi. Orbánin linjan suosio selittyi jyrkällä pakolaispolitiikalla ja julkisten maksujen alhaisuudella. Lisäksi talouskasvu loi työpaikkoja. Vaikka Orbánin hallitus sai EU-tukea, se arvosteli EU:n pakolaispolitiikkaa ja pyrkimystä määrätä Unkarinkin asioita jyrkästi.

18. huhtikuuta 2011 Unkarin parlamentti hyväksyi uuden Fideszin kirjoittaman perustuslain. Sosialistit kävelivät ulos ennen äänestystä ja Jobbik vastusti. Perustuslaissa korostetaan Unkarin kristillisiä juuria, määritellään avioliitto miehen ja naisen väliseksi, julistetaan ihmiselämän suojelluksi hedelmöityksestä alkaen, sekä rajoitetaan valtion lainan määrää suhteessa BKT:hen.^[64][45]

Unkari alkoi vuonna 2015 rakentamaan raja-aitaa Serbian vastaiselle rajalleen torjuakseen laitonta reittiä pitkin Euroopan unionin alueelle pyrkivät siirtolaiset. Serbia, Yhdistyneet kansakunnat ja Euroopan neuvosto ovat tuominneet aidan rakentamisen.^[65] Tämä nosti maassa joitain protesteja, mutta kokonaan Orbán ei demokratiaa kumonnut. Orbánin hallitus lähentyi politiikassaan Venäjää^[66].

Unkarin parlamentti valitsi vuonna 2017 maan presidentiksi lähinnä seremonialliseen virkaan uudelle viisivuotiskaudelle virassa vuodesta 2012 olleen János Áderin, joka edustaa Fidesz-puoluetta ja tunnetaan pääministeri Orbánin läheisenä liittolaisena.^[67] Huhtikuun 2018 parlamenttivaaleissa Fidesz-puolue sai taas murskavoiton. Fidesz ja sen kanssa koalition muodostanut kristillisdemokraattinen kansanpuolue saivat 134 paikkaa, äärioikeistolainen Jobbik sai 26 paikkaa ja sosialistit 20 paikkaa. Loput yhdeksän paikkaa menivät pienemmille ryhmille. Pääministerinä yhtäjaksoisesti vuodesta 2010 toiminut ja kiihkeänä maahanmuuton ja islamin vastustajana sekä EU-kriittisenä profiloitunut Viktor Orbán jatkoi edelleen.^[68]

Lokakuussa 2019 paikallisvaaleissa opposition ehdokas valittiin Budapestin pormestariksi ja tämä oli ensimmäinen vaaleissa koettu tappio Orbánille sen jälkeen, kun hän nousi valtaan vuonna 2010.^[69]

Euroopan unioni on painostanut Unkaria ns. oikeusvaltiomekanismilla ja sille tarkoitettuja varoja on jäädytetty. Oikeusvaltiomekanismi hyväksyttiin jo 2021 alussa, mutta EU-tuomioistuin hyväksyi sen lailliseksi helmikuussa 2022.^[70] EU aloitti kurinpitomenettelyn Unkaria vastaan huhtikuussa 2022.^[71][72] Toukokuussa 2023 Unkari hyväksyi uuden lain, joka vahvisti maan oikeuslaitoksen riippumattomuutta ja tammikuussa 2024 EU luovutti Unkarille 10 miljardia jäädytettyjä varoja, 21 miljardin jäädessä edelleen saamatta.^[73]

Unkarin presidentin rooli on etupäässä seremoniallinen. Hänellä on kuitenkin oikeus nimittää pääministeri. Parlamentti valitsee presidentin viisivuotiskausille. Pääministeri valitsee hallituksensa ministerit, ja hänellä on oikeus erottaa heidät. Jokainen valittu ministeri esiintyy parlamentin komiteoiden edessä, ja presidentti hyväksyy heidät virallisesti.^[74]

Unkarin parlamentti (Országgyűlés) on yksikamarinen ja 199-jäseninen. Puolueiden on saavutettava viiden prosentin äänikynnys saadakseen edustajia parlamenttiin. Parlamenttivaalit järjestetään neljän vuoden välein, edelliset pidettiin huhtikuussa 2018.^[1] Parlamentin lainsäädäntätyötä valvoo yksitoistajäseninen perustuslakituomioistuin.^[74]

Vuoden 1989 perustuslain mukaan maassa on myös mahdollisuus järjestää kansanäänestyksiä, jos neljässä kuukaudessa kerätään 100 000 allekirjoitusta sen järjestämiseksi. 200 000 allekirjoituksella on mahdollista järjestää sitova kansanäänestys. Tämän jälkeen presidentti määrää 90 päivän sisällä äänestyspäivän, ja jos enemmistö äänestäjistä, tai vähintään 25 % äänioikeutetuista (2 miljoonaa n. 8 miljoonasta äänioikeutetusta) kannattaa esitystä, parlamentin on muutettava lakeja sen mukaan eikä uutta lakia saa muuttaa kolmeen vuoteen. Myös parlamentin kolmannes, presidentti tai hallitus voi järjestää neuvoa-antavan kansanäänestyksen.^[75]

Unkarin ulkopolitiikan tärkeimmät suunnat ovat olleet EU ja Nato. Unkari on ollut Naton jäsen vuodesta 1999 ja EU:n jäsen vuodesta 2004.^[76] Unkarin itäraja on osa EU:n ulkorajaa, ja Unkari soveltaa tiukasti Schengen-alueen sääntöjä. Sillä on kiistaa Slovakian kanssa, sillä maa ei ole tehnyt omaa osaansa yhteisestä Tonavan patohankkeesta.^[1]

Unkari on Yhdistyneiden kansakuntien, Maailman kauppajärjestön, Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD), Euroopan neuvoston, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön, Kolmen meren aloitteen, Tonava-komission ja Visegrád-ryhmän jäsen.^{[77][78][79][80][81][82]} Lisäksi Unkari on Turkkilaisten maiden neuvoston tarkkailijajäsen.^{[83][84][85][86]} Unkarin asema EU:ssa on myös selvästi heikentynyt uuden homoseksuaalisuudesta kertomisen kieltävän lain takia.^[87]

Unkarin puolustusvoimat koostuu maavoimista ja ilmavoimista. Asepalvelus on vapaaehtoinen 18–25-vuotiaille ja se kestää 6 kuukautta. Sotilasmenot ovat 1,75 % bruttokansantuotteesta.^[1] Organisaatiota on muutettu sopivammaksi Nato-yhteistyötä ajatellen, rakenteita on modernisoitu ja ilmavoimille on hankittu Saab JAS 39 Gripen -hävittäjiä.^[76]

Unkari on jarruttanut NATOn laajenemista Suomeen ja Ruotsiin ja kesällä 2024 huippukokouksessa ollut ainoa NATO-maa, joka ei tue Ukrainaa sotilaallisesti. Suomen presidentti Alexander Stubb sanoi Unkarista tulleen NATOlle pysyvän riesan.^[88]

Katso myös: Suomen ja Unkarin suhteet

Freedom Housen vuoden 2022 raportin mukaan saatuaan vallan vuoden 2010 vaaleissa pääministeri Viktor Orbánin Nuorten demokraattien liitto – Unkarin kansalaisliitto (Fidesz) ajoi läpi perustuslaillisia ja oikeudellisia muutoksia, jotka ovat antaneet sille mahdollisuuden lujittaa hallintaansa maan riippumattomissa instituutioissa, mukaan lukien oikeuslaitos. Fidesz-hallitus on sittemmin hyväksynyt siirtolaisten ja LGBT+:n vastaista politiikkaa sekä lakeja, jotka haittaavat sellaisten oppositioryhmien, toimittajien, yliopistojen ja kansalaisjärjestöjen toimintaa, jotka arvostelevat hallitsevaa puoluetta tai joiden näkökulmia Fidesz muutoin pitää epäsuotuisina.^[89]

Unkarissa on 19 lääniä eli komitaattia (unk. vármegye):

Lisäksi pääkaupunki Budapest muodostaa oman lääninsä.

Maa jakautuu yhteensä noin 3 178 kuntaan (unk. önkormányzat), joista kuitenkin vain 555 kunnalla on oma kunnanvirasto. Suurin kunta on Budapest 1,7 miljoonalla asukkaallaan, ja sitä seuraavat suurimmat lääninkeskukset ovat huomattavasti pienempiä: Debrecenissä on 199 700 asukasta, Szegedissä 157 000 ja Miskolcissa 147 000.[1]

Kuntalaiset valitsevat itselleen kunnallisvaaleissa kunnanjohtajan (pormestarin) neljäksi vuodeksi. Pormestari toimii myös valtuuston puheenjohtajana. Hän on siis samalla luottamusmies ja päätoiminen virkamies.

Pääartikkeli: Unkarin talous

Ennen toista maailmansotaa Unkarin talous keskittyi maatalouteen. Kommunistihallinto toteutti nopean teollistumisen ja pyrki omavaraisuuteen. Vuodesta 1968 alkaen Unkarin talous oli itäblokin liberaaleinta, ulkomaankauppa ja pienet yritykset sallittiin taas rajoitetusti.^[74]

Idänkaupan kutistumisen myötä kilpailukyky pieneni, tuotanto romahti ja työttömyys kasvoi vuosina 1989–1994. Talous nousi jaloilleen kun maa liittyi EU:hun, mutta vuoden 2008 lopussa kansainvälinen talouskriisi iski pahasti. Marraskuussa 2008 maa sai 25 miljardin dollarin vakautuspaketin IMF:ltä, EU:lta ja Maailmanpankilta.^[74] Vuonna 2010 Unkarin ostovoimakorjattu bruttokansantuote oli 187,6 miljardia Yhdysvaltojen dollaria, hiukan suurempi kuin Suomen ja noin puolet Belgian bruttokansantuotteesta.^[90]

Merkittävimmät luonnonvarat ovat bauksiitti, kivihiili, maakaasu ja hedelmällinen maaperä. Vuonna 2010 maatalous työllisti 4,7 % työvoimasta ja tuottaa 3,3 % bruttokansantuotteesta. Sen tuotteita ovat vehnä, maissi, auringonkukan siemenet, perunat, sokerijuurikkaat sekä karjataloustuotteet.^[1] Koneet ja tarvikkeet kattavat yli 60 % viennin arvosta. Muita vientituotteita ovat maataloustuotteet sekä sähkö ja polttoaineet.^[1] Yksityinen sektori käsittää nykyisin yli 80 % BKT:stä.^[74]

Pääartikkeli: Energia Unkarissa

Unkarin pääasialliset energianlähteet ovat maakaasu ja öljy. Vuonna 2004 uusiutuvilla energianlähteillä katettiin vain neljä prosenttia kulutuksesta. Kaasulla tuotettiin 44 %, öljyllä 24 %, kiinteillä polttoaineilla 13 % ja ydinvoimalla 12 % kulutuksesta. Venäjältä tuodaan kaasua ja öljyä, mutta tuontienergian määrä vaihtelee vuodesta toiseen.^[91] Vuoteen 2012 mennessä ydinvoiman osuus oli kasvanut yli kolmannekseen kulutuksesta. Paksissa Tolnan läänissä on neljä reaktoria, ja parlamentti tukee kahden lisäreaktorin rakentamista. Ensimmäinen reaktori aloitti toimintansa jo vuonna 1982. Uraania louhittiin Mecsekistä vuoteen 1997 asti.^[92]

Unkarissa on 43 lentokenttää, joista kahdella on yli kolme kilometriä pitkä kiitotie. Rautatietä on 9 208 km ja päällystettyä maantietä 74 993 km, josta 911 km moottoritietä.^[1] Budapestiin ja Bratislavaan pääsee Wienistä myös kantosiipialuksella Tonavaa pitkin.^[93] Julkinen liikenne on hyvin hoidettua, ja monissa kaupungeissa on johdinautoja tai paikallisbusseja. Budapestissä, Szegedissä, Miskolcissa ja Debrecenissä on myös raitiovaunuja. Pääkaupunkiseudulla toimii neljälinjainen metro ja paikallisjunaverkko.^[94]

Muiden lännen teollistuneiden valtioiden tavoin Unkarin väestökin ikääntyy vähitellen. Vuoden 2012 arvion mukaan alle 15-vuotiaita on väestöstä 14,9 %, 15–65-vuotiaita on 68 % ja yli 65-vuotiaita 17,1 %. Kokonaishedelmällisyysluku (lapsiluvun odote) on hyvin matala, 1,41 lasta jokaista naista kohden.^[1]

Unkarin väestön suurimman osan muodostavat unkarilaiset (93,6 %).^[1] Vuoden 2001 väestönlaskennan mukaan vähemmistöjä olivat romanit (1,9 %), saksalaiset (0,6 %), slovakit (0,17 %), kroaatit (0,15 %), romanialaiset (7 995 henkeä), ukrainalaiset (5 075 henkeä), serbit (3 816 henkeä), ruteenit (1 098 henkeä), sloveenit, puolalaiset, kreikkalaiset, bulgarialaiset ja armenialaiset. Muiden lähteiden mukaan romanien osuus voi olla 5–10 prosenttia väestöstä.^[95]

Katso myös Unkarin väestöjakauma (vuoteen 1980)

Vuoden 2011 väestölaskennassa unkarilaisista 38,9 prosenttia oli katolilaisia, 11,6 prosenttia kalvinisteja, 2,2 prosenttia luterilaisia ja 1,9 prosenttia oli muita uskontoja. Uskontokuntiin kuulumattomia oli 18,2 prosenttia. 27,2 prosenttia ei kertonut kantaansa.^[96] Juutalaisia elää Unkarissa nykyään 100 000, enemmän kuin missään Itäisen Keski-Euroopan maassa, mutta ennen holokaustia heidän lukumääränsä oli 800 000.^[97]

Pääartikkeli: Unkarin kieli

Unkarin virallinen kieli unkari kuuluu suomalais-ugrilaisten kielten ugrilaiseen haaraan, ja se on ainoa ei-indoeurooppalainen kieli, jota puhutaan laajalti Keski-Euroopassa.^[98] Unkari on saanut etenkin lainasanoina vaikutteita erityisesti iranilaisista^lähde?, turkkilaisista^selvennä ja slaavilaisista kielistä sekä saksasta. Unkarin valtion alueella puhuttavat unkarin murteet poikkeavat toisistaan hyvin vähän^[99]; suurempia eroja on säilynyt rajojen takana, erityisesti Romanian Länsi-Moldovassa.

Maassa puhutaan useita vähemmistökieliä kuten romanikieltä, saksaa, slovakkia ja kroaattia. Kielivähemmistöt ovat kuitenkin pienehköjä ja alueellisesti hajanaisia, eikä niitten näkyvyys yhteiskunnassa ole kovin suuri. Vuonna 2001 Unkarin etnisten vähemmistöjen edustajista yhteensä noin 166 000 ilmoitti käyttävänsä ystäväpiirissään muuta kieltä kuin unkaria.^[100] Samaan aikaan osassa Unkarin naapurimaista on merkittävät unkarinkieliset vähemmistöt, etenkin Romaniassa, missä vuonna 2011 noin 1 268 000 henkeä ilmoitti äidinkielekseen unkarin.

Unkarilaisten kansainvälisenä käyttökielenä englanti on 1990-luvulta lähtien asteittain syrjäyttänyt saksan. Edellistä ilmoittaa osaavansa noin 20 %, jälkimmäistä runsaat 10 % Unkarin asukkaista. Saksan osaaminen on tärkeää matkailuun liittyvissä palveluammateissa, erityisesti suurimmissa turistikeskuksissa sekä läntisimmässä Unkarissa, minne suuntautuu Itävallasta paljon ostosmatkailua.

Keskiajalla ja renessanssin aikana unkarin kieleen vaikuttivat paitsi naapurikielet myös italia, latina ja ranska. Latinan asema säilyi vahvana sivistyselämässä ja hallinnossa ainakin 1800-luvulle asti. Latinan merkitys asiakirjojen kielenä on ollut niin keskeinen, että muun muassa historiantutkijat tarvitsevat latinaa Unkarissa paljon enemmän kuin Suomessa. Osana Habsburgien imperiumia Unkarista tuli uudella ajalla osittain saksankielinen maa. 1800-luvulla saksaa puhui hyvin suuri osa ylimystöstä ja porvaristosta. Nykyaikaiseen elämänmuotoon liittyvää sanastoa lainattiin saksasta valtavat määrät. Unkarilaisen kielenhuollon päätavoitteisiin onkin kuulunut saksalaisten vaikutteitten karsiminen unkarin kielestä. Pitkälle 1900-luvulle asti saksa säilyi Unkarin ylivoimaisesti suosituimpana vieraana kielenä. Sosialistihallinnon aikana Unkarissa opetettiin yleisesti venäjää ja kaikkien muitten vieraitten kielten opetusta rajoitettiin voimakkaasti valtion toimin. Venäjän osaaminen jäi kuitenkin melko alhaiselle tasolle siihen nähden, kuinka paljon voimavaroja kielen opettamiseen käytettiin.

Koulunkäynti on unkarilaisille pakollista 5–18 vuoden iässä. Vapaaehtoinen esikoulu on tarjolla 3–5-vuotiaille. Kahdeksanvuotinen peruskoulu on ilmainen, samoin sen jatkoksi saatavat ammatilliset tai lukiotason opinnot. Vieraiden kielten opiskelu on perinteisesti ollut heikko kohta, mutta nykyisin koulun päättötodistuksen saamisen ehtona on ainakin yhden vieraan kielen taito.^[101]

Unkarissa on 19 valtion yliopistoa ja seitsemän muiden tahojen kuten kirkkojen ylläpitämää yliopistoa. Opistotason oppilaitoksia on valtiolla 10 ja muilla tahoilla 34.^[102]

Unkarilaiset ovat tehneet monia oppimiseen liittyviä keksintöjä. Zoltán Kodályn kehittämät pedagogiset menetelmät ovat levinneet musiikin opetukseen ympäri maailmaa.^[103][104] Arkkitehtuurin professori Ernő Rubik kehitti Rubikin kuution selittääkseen kolmiulotteista geometriaa. Kuutiosta tuli suosittu lelu.^[105]

1800- ja 1900-lukujen vaihteessa Unkarissa syntyi ja opiskeli monia kuuluisia luonnontieteilijöitä, joista Eugene Wigner ja George de Hevesy saivat Nobelin palkinnot, ja Wignerin ohella kolme muuta vaikutti merkittävästi Manhattan-projektiin.^[106]

Unkarilaisten elinajanodote vuonna 2012 on 75,02 vuotta, naisilla korkeampi (78,98 vuotta) kuin miehillä (71,27 vuotta).^[1] Se on maailmassa sijalla 93, useimpien Keski-Euroopan maiden tason alapuolella.^[107] Unkarin romanien elinajanodote on ollut jopa kymmenen vuotta alempi kuin muun väestön.^[108]

Kansallinen sairausvakuutus kattaa kaikki kansalaiset, riippumatta työllisyystilanteesta. Terveyskeskukset ja sairaalat toimivat periaatteessa valtion rahoituksella, mutta on maan tapa maksaa lääkärille palkkio kiitollisuuden osoituksena. Näistä palkkioista on tullut merkittävä tulonlähde lääkäreille, ja ne ylläpitävät sairaanhoitopalveluiden eriarvoisuutta.^[108]

WHO:n vuonna 2004 tekemän selvityksen mukaan Unkarissa käytettiin puhtaaksi alkoholiksi muunnettuna 11,92 litraa aikuista kohti. Luku on samaa suuruusluokkaa kuin Tanskassa, ja maailman 20 suurimman kulutusluvun joukossa.^[109]

Vuonna 2007 arvioitiin, että Unkari saavuttaa todennäköisesti YK:n vuosituhattavoitteista viisi. Sen sijaan nälän ja köyhyyden vähentämiseen liittyvä tavoite jäänee saavuttamatta.^[110]

Pääartikkeli: Unkarilainen kulttuuri

Tunnetuimpia unkarilaisia säveltäjiä ovat romantiikan ajan lapsinero ja pianovirtuoosi Franz Liszt sekä etnomusikologit Zoltán Kodály ja Béla Bartók. Kodály ja Bartók keräsivät tuhansia kansanlauluja eri puolilta Unkaria ja pelastivat näin merkittävän osan Unkarin musiikkiperinnöstä.^[111][112] Unkarin kansallislaulun säveltäjä Ferenc Erkel loi myös historiallisia oopperoita. Kansainvälisesti tunnettuja ovat myös operettisäveltäjät Franz Lehár ja Emmerich Kálmán.^[113]

Unkarilaiset muusikot ja säveltäjät ovat saavuttaneet myöhemminkin maailmalla mainetta. Erityisen tunnustettuja ovat nykysäveltäjät György Ligeti ja György Kurtág.^[114] Maailmanlavoilla esiintyvistä kapellimestareista Eugene Ormandy, George Szell ja Sir Georg Solti ovat myös syntyjään unkarilaisia.^{[115][116][117]}

Unkarin nykykirjailijoista tunnetuimpia ovat Péter Esterházy, Sándor Márai, Péter Nádas sekä vuonna 2002 Nobelin kirjallisuuspalkinnon voittanut Imre Kertész.^[118]

Unkarin kirjallisuuden tunnettuihin klassikoihin kuuluvat muun muassa paronitar Emma Orczyn Punainen neilikka sekä Ferenc Herczegin romaanit, esimerkiksi Gyurkovicsin tytöt.^[119][120] Unkarilaiset ovat perinteisesti arvostaneet runoutta enemmän kuin proosaa, ja useimmat klassikkokirjailijoista olivatkin ennen kaikkea runoilijoita. Kuuluisimpia runoilijoita ovat Sándor Petőfi, János Arany, Endre Ady, Attila József, Zsigmond Móricz ja Ferenc Molnár.^[121]

Unkari on myös tunnettu elokuvamaa, ja maan tunnetuimmat elokuvat ovat olleet auteur-ohjaajien tekemiä taide-elokuvia.^[122] Yhdysvaltalainen viihde-elokuva hallitseekin nykyään maan elokuvateattereita.^[8]

Unkarin elokuvateollisuus on herättänyt kansainvälistä kiinnostusta 1960-luvulta lähtien. Tunnetuimmat elokuvantekijät ovat Miklós Jancsó ja István Szabó.^[8] Jancsó kehitti 1960-luvulla oman historiallisen elokuvan alalajityypin. Hänen elokuvansa olivat historiallisia allegorioita tai vertauksia. Jancsó käsitteli elokuvissaan maansa historiaa, ja hän joutui kehittämään tyylin sensuurin kiertämiseksi. Ensimmäinen tyyliä edustanut elokuva oli vuoden 1966 Miehet ilman toivoa.^[122] Szabó tuli puolestaan erityisesti tunnetuksi Klaus Mann -filmatisoinnista Mephisto (1981), joka oli vuoteen 2016 saakka ainoa Oscar-palkinnon saanut unkarilainen elokuva.^[123] Jo ennen Jancsóa muutamat unkarilaiset elokuvat saivat kansainvälistä huomiota. Venetsian biennaalin pääpalkinto 1942 annettiin István Szőtsin elokuvalle Vuoriston ihmisiä. Zoltán Fábrin vuoden 1955 Pieni karuselli sai myös mainetta ulkomailla.^[122]

Unkarissa on myös syntynyt ja uransa aloittanut elokuvaohjaaja Manó Kertész Kaminer, josta myöhemmin tuli amerikkalainen menestysohjaaja Michael Curtiz.^[124] Hänen lisäkseen Unkarista on noussut useita näyttelijöitä Hollywoodin tähtitaivaalle, kuten Bela Lugosi ja Zsa Zsa Gabor (Sári Gábor).^[125]

Unkarin vanha taide suuntautui paljon kirkkojen koristamiseen. Usein toistuva aihe on Neitsyt Maria, Unkarin suojelija. Turkkilaiset valloittajat ovat tuhonneet monia vanhoja freskoja.^[126] Unkarilainen kuvataide kohosi huippuunsa 1900-luvun alussa. Avantgardistiset taidemaalarit Tivadar Csontváry-Kosztka ja László Moholy-Nagy kehittivät kansainvälisesti merkittävää uutta tyyliä perinteisen romantiikan ja ranskalaisvaikutteiden impressionismin pohjalta.^[127]

Monia unkarilaisia arkkitehteja osallistui Walter Gropiusksen Bauhaus-liikkeeseen. Osa heistä palasi kotimaahansa ja suunnitteli tyylin mukaisia yksityistaloja Budapestiin. Sosialistinen realismi ei levinnyt unkarilaiseen arkkitehtuuriin yhtä rajuna kuin moniin muihin entisen Itä-Euroopan maahan.^[128]

Pääartikkeli: Unkarilainen keittiö

Unkarin perinteisiä ruokia on runsaasti herkullisia makuja ja aromeja. Ruoat ovat mausteisia ja usein melko raskaita. Unkarilaisten ruokien maut perustuvat vuosisatoja vanhoihin mauste- ja valmistusmenetelmiin. Hienot aineosat tuotetaan paikallisessa maatalous- ja kotieläintaloudessa. Paprikaa, sipulia ja valkosipulia löytyy kaikkialta. Kalakeitto oli keskiajalla Unkarin suosituin kalaruoka. Keittokirja vuodelta 1860 sisältää 400 kalareseptiä. Unkarin keittiön tunnetuimmat erikoisuudet, kuten gulassikeitto, erilaiset muhennokset ja paprikaruoat ovat punaisia paprikamausteen vuoksi.^lähde?

Unkarilainen ruoka on mausteista, jopa tulista, usein myös suolaista ja rasvaista. Paprikaa käytetään paljon, sekä tuoreena että jauheena.^[129]

Unkarilainen keittiö on tunnettu erityisesti liharuoistaan. Yksi tavallisimmista ja tunnetuimmista ruoista on kansallisruoaksikin kutsuttu pörkölt, eräänlainen käristys, joka voidaan valmistaa joko sian- tai naudanlihasta.^[130] Unkarin ulkopuolella tämäntapaista ruokaa kutsutaan usein gulassiksi, mutta tämä nimitys on peräisin eri ruoasta: Unkarissa tarjottava gulyás tai gulyásleves on paprikainen lihakeitto, jonka liha paistetaan aluksi samaan tapaan kuin pörköltissä, mutta paistamisen jälkeen kattilaan kaadetaan vettä. Gulassikeittokin on monille unkarilaisille ja ulkomaalaisille Unkarin kansallisruoka.^[131]

Tunnetuimpia unkarilaisia juomia ovat Tokajin viinit, erityisesti jälkiruokaviini Tokaji Aszú. Ne ovat EU:n suojelemia alkuperäistuotteita.^[132] Muista alkoholijuomista unkarilaisia erikoisuuksia ovat musta ja karvas Unicum-yrttilikööri sekä hedelmäviina eli pálinka.^[133]

Unkarin tunnetuimmat päivälehdet ovat liberaali Magyar Hírlap, porvarillinen Magyar Nemzet sekä sosialistiset Népszabadság ja Népszava.^[134] Kuuluisimpiin aikakauslehtiin kuuluvat muun muassa kirjallisuutta ja politiikkaa käsittelevä liberaali Élet és Irodalom, talouslehti Heti Világgazdaság (HVG), porvarilliset poliittiset aikakauslehdet Heti Válasz ja Demokrata, liberaalit poliittiset aikakauslehdet 168 óra ja Beszélő, naistenlehti Nők Lapja ja katolinen aikakauslehti Igen.^[135]

Kansallisen televisioyhtiön Magyar Televízión (MTV) kanavien lisäksi Unkarissa on lukuisia yksityisiä televisiokanavia, kuten ATV, RTL Klub, Minimax ja Duna TV.^[134] Duna TV on ollut näistä kanavista tunnetuin Unkarin ulkopuolella, sillä tämä satelliittikanava lähettää paljon myös ulkounkarilaisille suunnattua ohjelmaa.^[136]

Vuonna 2021 Unkarissa oli 88 vaikutusvaltaista mediaa. Niistä noin puolet on pääministeri Orbánin lähipiirin omistuksessa. Toinen puoli on riippumattomia medioita, jotka ovat usein oppositiomielisiä ja hallituskriittisiä. Päivälehdistä taloudellisesti riippumaton hallituksesta on vain Blikk. Myös vasemmistolainen Nepszava saa nykyisin suuren osan mainostuloistaan maan hallinnolta.^[137]

Unescon Maailmanperintöluettelossa on Unkarista kahdeksan kohdetta.^[138]

• Aggtelekin ja Slovakian karstimaan luolat, jaettu Slovakian kanssa
• Tonavan ranta Budapestin alueella, Budan linna ympäristöineen ja Andrássy út -bulevardi.
• Fertö/Neusiendlerseen kulttuurimaisema, jaettu Itävallan kanssa
• Hortobágyn kansallispuisto
• Maalaiskylä Hollókő
• Pannonhalman tuhatvuotinen benediktiiniluostari ympäristöineen
• Pécsin (Sopianaen) varhaiskristillinen hautausmaa
• Tokajin viinialueen kulttuurimaisema

Unkari on osallistunut olympialaisiin ensimmäisistä kisoista vuodesta 1896 alkaen. Eniten mitaleita, kymmenen kumpikin, ovat tuoneet miekkailija Aladár Gerevich ja voimistelija Ágnes Keleti.^[139]

Unkarin suosituin laji on jalkapallo. Unkarin jalkapallomaajoukkue on saanut MM-kisoissa hopeaa 1938 ja 1954. Samoin se on saavuttanut kolme olympiakultaa ja kaksi muuta olympiamitalia jalkapallossa 50-, 60- ja 70-luvuilla. Unkarin jalkapallomaajoukkueesta käytettiin 50-luvulla nimitystä Kultainen joukkue, jonka tunnetuin pelaaja oli Ferenc Puskás. Syyskuussa 2011 maa oli FIFA-rankingissa sijalla 27.^{[140][141][142]}

Maa on menestynyt hyvin vesipallossa, jossa miesten maajoukkue on historian eniten olympiamestaruuksia saavuttanut joukkue yhdeksällä olympiakultamitalillaan.^[143] Lentopallossa Unkarin paras saavutus on vuoden 1963 EM-kilpailuiden toinen sija.^[144] Lisäksi koripallossa maa voitti EM-kultaa vuoden 1955 kotikisoissa.^[145]

Hungaroringin moottoriurheilurata sijaitsee 19 kilometrin päässä Budapestistä. Radalla ajetaan vuosittain Formula 1:n Unkarin Grand Prix. Ensimmäisen kerran radalla ajettiin Formula 1 -kilpailu vuonna 1986.^[146]

• Burant, Richard S. (toim.): Hungary: A Country Study. Washington: GPO for the Library of Congress, 1989. Country Studies US (viitattu 27.11.2012). (englanniksi)
• Esbenshade, Richard S.: Hungary. Tarrytown, New York: Marshall Cavendish, 1996. ISBN 0-7614-1846-6 Google-kirjat (viitattu 27.11.2012). (englanniksi)
• Fallon, Steve & Bedford, Neal: Hungary. Lonely Planet, 2003. ISBN 9781740591522 Google-kirjat (viitattu 27.11.2012). (englanniksi)
• Hungary Encyclopædia Britannica. 2012. Encyclopædia Britannica Online. Viitattu 27.11.2012. (englanniksi)
• Hungary The World Factbook. 14.11.2012. Washington: CIA. Arkistoitu 10.6.2009. Viitattu 27.11.2012 / 7.3.2015. (englanniksi)
• Phillips Adrian & Scotchmer, Jo: Hungary. Chalfont St Peter: Bradt Travel Guides, 2010. ISBN 978-1-84162-285-9 Google-kirjat (viitattu 27.11.2012). (englanniksi)
• Vincendeau, Ginette (toim.): Encyclopedia of European Cinema. London: Cassell & British Film Institute, 1995. ISBN 0-304-33305-0

• Unkari lyhyesti 2000. Helsinki: Unkarin kulttuuri- ja tiedekeskus ja Suomi-Unkari Seura, 2000. ISBN 951-98600-0-2
• Huotari, Juhani & Vehviläinen, Olli (toim.): Unkari: Maa, kansa, historia. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. ISBN 951-746-252-2
• Heino Nyyssönen: Tasavallan loppu? Unkarin demokratian romahdus. Jyväskylä: Atena, 2017. ISBN 978-952-300-312-5

•   Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Unkari Wikimedia Commonsissa

•   Matkaopas aiheesta Unkari Wikimatkoissa
• Unkari Openstreetmapissä
• Unkari Google Mapsissa
• Unkarin Helsingin-suurlähetystö
• Balassi-instituutti – Unkarin kulttuuri- ja tiedekeskus, Helsinki (Arkistoitu – Internet Archive)
• Suomen Budapestin-suurlähetystö
• FinnAgora – Unkarissa ja sen lähialueilla toimiva Suomen kulttuurin, tieteen ja talouden edistäjä
• Suomi-Unkari Seura
• Magyar–Finn Társaság – Unkarin unkarilais-suomalainen ystävyysseura
• Finnországi Magyarok Egyesülete – Suomen Unkarilaisten Yhdistys (Arkistoitu – Internet Archive)
• Unkarin suomalaiset ‑yhdistys Facebookissa