Varkaus (kaupunki)
Varkaus (ennen vuotta 1929 Warkaus) on Suomen kaupunki Pohjois-Savon maakunnan eteläosassa. Kaupungissa asuu 19 686 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 524,48 km², josta 138,86 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 51,05 asukasta/km². Varkauteen liittyi 1. tammikuuta 2005 Kangaslammin kunta. Varkaus on tunnettu teollisuuskaupunki. Siellä sijaitsevat muun muassa Stora Enson (aiemmin A. Ahlström Osakeyhtiön) Varkauden tehtaat ja myös Sumitomo SHI FW ja Andritz. Kaupungissa ilmestyy paikallislehti, Warkauden Lehti.
| Varkaus | |
|---|---|
 |
 |
|
sijainti |
|
| Sijainti | |
| Maakunta | Pohjois-Savon maakunta |
| Seutukunta | Varkauden seutukunta |
| Kuntanumero | 915 |
| Hallinnollinen keskus | Varkauden keskustaajama |
| Perustettu | 1929 |
| – kaupungiksi | 1962 |
| Kuntaliitokset | Kangaslampi (2005) |
| Kokonaispinta-ala |
524,48 km² 213:nneksi suurin 2022 [1] |
| – maa | 385,62 km² |
| – sisävesi | 138,86 km² |
| Väkiluku |
19 686 56:nneksi suurin 31.8.2024 [2] |
| – väestötiheys | 51,05 as./km² (31.8.2024) |
| Ikäjakauma | 2020 [3] |
| – 0–14-v. | 12,0 % |
| – 15–64-v. | 56,4 % |
| – yli 64-v. | 31,6 % |
| Äidinkieli | 2023 [4] |
| – suomenkielisiä | 95,0 % |
| – ruotsinkielisiä | 0,2 % |
| – muut | 4,9 % |
| Kunnallisvero |
8,80 % 173:nneksi suurin 2024 [5] |
| Kaupunginjohtaja | Joonas Hänninen |
| Kaupunginvaltuusto | 43 paikkaa |
| 2021–2025[6] • SDP • Kok. • PS • Vas. • Kesk. • KD |
16 11 6 5 3 2 |
| varkaus.fi | |
Varkauden väkiluvun laskeminen etenkin 2000-luvulla johtuu suurelta osin paperiteollisuuden kokemasta rakennemuutoksesta, jonka seurauksena työpaikat alalla ovat vähentyneet huomattavasti. Rakennemuutos on vaikuttanut myös Varkauden tehtaiden toimintaan.
Maantiede
muokkaaVarkaus sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan eteläosassa. Sen naapurikunnat ovat Heinävesi, Joroinen, Leppävirta, Rantasalmi ja Savonlinna.
Kaupunginosat
muokkaa
- Päiviönsaari (1), Taulumäki (2), Kommila (3), Savonmäki (4), Kuoppakangas (5), Luttila (6), Kaura-aho (7), Lehtoniemi (8), Häyrilä (9), Puurtila (10), Pussilantaipale (11), Käpykangas (12), Repokangas (13), Könönpelto (14), Veljeskylä (15), Taipale (16), Kämäri (17), Varkausmäki (18), Huruslahti (19), Akonlahti (20), Hasinmäki (21), Kuvansinjoki (22).[7]
Kaupunginosina tai asuinalueina Varkauden kaupunki sivusto mainitsee myös Kurolan, ”Leunanmäen” ja ”Turjanvirran”.[8] Kaupungin karttapalvelun asemakaavaesityksestä löytyy myös kaupunginosa 23, jolle asemakaavoituksessa on käytetty nimeä Ruokokoski–Turjanvirta.[9][7]
Kylät
muokkaaKangaslammin kunnan liittäminen Varkauteen vuonna 2005 toi kaupungin osaksi myös useita Kangaslammin kyliä. Näistä mainittakoon:[10]
- Harjuranta, Hevonlahti, Kangaslammin kirkonkylä, Kilpimäki, Kurenlahti, Rauhamäki ja Viljolahti.
Taajamat
muokkaaVuoden 2020 lopussa Varkaudessa oli 20 278 asukasta, joista 18 532 asui taajamissa, 1 553 haja-asutusalueilla ja 193:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Varkauden taajama-aste on 92,3 %.[11] Varkauden taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:[12]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2020) |
|---|---|---|
| 1 | Varkauden keskustaajama* | 18 316 |
| 2 | Kangaslammin kirkonkylä | 207 |
| 3 | Kuvansi* | 9 |
Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Varkauden keskustaajama ulottuu pieniltä osin myös Leppävirran kunnan alueelle. Kuvansin taajama sijaitsee pääosin Joroisten kunnan alueella.
Kanavat
muokkaaVarkaudessa on useita kanavia:
Historia
muokkaa
Ensimmäinen kirjallinen maininta löytyy vuodelta 1323 Pähkinäsaaren rauhankirjasta, jossa yhtenä rajamerkkinä mainitaan Sithin (nykyinen Siitinselkä) rannalla sijaitseva lappalaisten talvikylä. Vakituista asutusta alueelle alkoi syntyä 1400-luvulla Olavinlinnan (keskiaikainen linna Savonlinnassa) valmistumisen aikoihin, ja seuraavan vuosisadan vaihteen seutuvilla perustettiin Varkauteen kruunun kalastamo. Varkaus oli lähellä saada kaupunkioikeudet 1700-luvulla, mutta ne saikin Kuopio.
Vuonna 1792 kuninkaallisella asetuksella Varkauteen perustettiin laivastotukikohta, johon sijoittui ”Kuninkaallisen armeijan laivaston meritykistörykmentin vapaaehtoiskomppania”. Tästä syystä Varkautta kutsuttiin Laivalinnaksi. Laivalinna oli toiminnassa Suomen sotaan asti, jolloin Venäjä valtasi koko Suomen alueen. Kaupungissa on yhä Laivalinnankatu.
Varkaus kehittyi 1800-luvun kuluessa merkittäväksi teollisuuskeskukseksi (puu- ja paperiteollisuus sekä laivanrakennus) saatavilla olevan vesivoiman ansiosta, ja koska sillä oli erinomainen sijainti vesireittien varrella. Varkauden Taipaleen kanava oli ensimmäinen Suomessa rakennettu sulkukanava, ja se mahdollisti yläpuolisen Leppävirran reitin yhdistämisen laivaliikenteelle Saimaan alueen vesiteiden kanssa.
Varkauden kaavoitustyö sai alkunsa 1900-luvun alussa Varkauden ruukin siirryttyä A. Ahlström Osakeyhtiön omaisuuteen ja Walter Ahlströmin noustua yhtiön pääjohtajaksi. Ahlström lähti voimakkaasti kehittämään Varkauden puunjalostusteollisuutta. Ruukin väkimäärä kasvoi voimakkaasti suurten rakennusvuosien myötä. Ruukki vastasi niin kaavoituksesta, kuin asuntopolitiikasta ja myös julkisista tehtävistä Varkauden ollessa vielä ilman kunnallista itsenäisyyttä.
Walter Ahlströmillä oli visio kokonaisesta kaupungista, joka muodostuisi teollisuuslaitosten ympärille. Ahlström osallistui kaupunkinsa suunnitteluun aktiivisesti, hänen pyrkimyksensä oli luoda uudenlainen teollisuusyhdyskunta, jossa kaikki toiminnot olivat osana kokonaisuutta.
A. Ahlström Osakeyhtiö tilasi arkkitehtiveljekset Ivar ja Valter Thomélta Varkauden ensimmäisen asemakaavan vuonna 1913. Kaava vahvistettiin vuonna 1916, siinä teollisuusrakennukset sijoittuivat Huruskosken varrelle ja Pirtinniemeen, hallinto ja palvelut Päiviönsaarelle ja asutus hierarkkisessa järjestyksessä Kommilaan ja Kosulanniemeen. Näitä osia yhdisti Ahlströminkatu, bulevardimainen puistokatu. Sisällissota (1918) ja sen jälkeensä jättämä trauma leimasi tehdaspaikkakunnan henkistä ilmapiiriä vuosikymmenten ajan. Jako punaisiin ja valkoisiin säilyi sodan jälkeenkin.
Varkaudesta tuli taajaväkinen yhdyskunta vuonna 1928, itsenäinen Leppävirran ja Joroisten kunnista lohkaistu kauppala 1929 ja kaupunki 1962.[13]
Politiikka
muokkaa
Varkauden kaupunginjohtajaksi valittiin joulukuussa 2020 Joonas Hänninen. Hän aloitti tehtävässään vuoden 2022 alussa Hannu Tsuparin jäätyä eläkkeelle.[14]
Varkauden kaupunginvaltuusto
muokkaaVarkauden kaupunginvaltuustossa on 43 paikkaa. Paikkajako koostuu vaalikaudella 2021–2025 seuraavasti:[6]
- Suomen Sosialidemokraattinen Puolue: 16 paikkaa
- Kokoomus: 11 paikkaa
- Perussuomalaiset: 6 paikkaa
- Vasemmistoliitto: 5 paikkaa
- Suomen Keskusta: 3 paikkaa
- Kristillisdemokraatit: 2 paikkaa
Väestönkehitys
muokkaaSeuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.
Seurakunnat
muokkaaVuoden 2018 aluejaon mukaan Varkaudessa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[16]
- Varkauden seurakunta
- Kangaslammin kappeliseurakunta
Suomen helluntaikirkon jäsenseurakunnista Varkaudessa toimii Varkauden helluntaiseurakunta.[17]
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Varkauden alueella toimii Saimaan ortodoksinen seurakunta.[18]
Entiset seurakunnat
muokkaaSeuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Varkauden kaupungin nykyisellä alueella.[16]
- Kangaslammin seurakunta (liitetty Varkauden seurakuntaan 2005)
Ystävyyskaupungit
muokkaa
Liikenne
muokkaa
Varkaus sijaitsee valtateiden 5 ja 23 risteyksessä. Varkauden halki kulkee myös Pieksämäki–Joensuu-rata. Varkauden naapurikunnassa Joroisissa sijaitsee Varkauden lentoasema, joka on sittemmin hiljentynyt ja muutettu valvomattomaksi lentopaikaksi.
Nähtävyyksiä
muokkaa
Historiallinen Taipaleen kanavan alue on yksi merkittävistä nähtävyyksistä Varkaudessa. Alueella on nähtävissä 1800-luvulta peräisin oleva vanha kanava sekä moderni, yksi Suomen tärkeimmistä kanavista, ja kanavamuseo.
Varkaudessa sijaitsee Mekaanisen musiikin museo. Siellä on myös näyttelijä Esa Pakarisen nimeä kantava puisto. Varkauden tunnettuja nähtävyyksiä on esimerkiksi Varkauden pääkirkko, joka tunnetaan sen funkkistyylisyydestä ja Pohjoismaiden suurimmasta freskosta, jonka on maalannut professori Lennart Segerstråle.
Eräs nähtävyys oli myös Warkauden Klubi, joka oli entinen virkamiesklubi, jonka päärakennus tuotiin Terijoelta vuonna 1876 Varkauden Päiviönsaareen. Huvila toimi alkujaan ruukinpatruunan asuinrakennuksena ja sittemmin vuosina 1909–1946 paikallisjohtajan asuntona. Sen jälkeen klubia käytettiin hotellina, ravintolana ja virkamiesklubina. Puurakenteinen Warkauden Klubi tuhoutui kokonaan tulipalossa 27. helmikuuta 2021.[19]
Koulut
muokkaaVarkaudessa toimii seitsemän peruskoulua. Kouluja on Kangaslammilla, Luttilassa, Puurtilassa, Könönpellossa, Häyrilässä (Lehtoniemessä) ja Repokankaalla. Vuonna 2017 Päiviönsaaren koulu ja Kuoppakankaan koulu yhdistettiin, jolloin syntyi Waltterin kouluksi nimetty yhtenäiskoulu.[20] Lisäksi Varkaudessa on toiminut pieni ruotsinkielinen alakoulu, mutta sen toiminta on päätetty lopettaa.
Toiseen asteen koulutukseen voi pyrkiä Varkauden lukioon tai Savon koulutuskuntayhtymä Sakkyn ammatillisiin koulutuksiin. Sakky vastaa myös Varkauden lukion koulutuksen järjestämisestä.
Varkaudessa on mahdollista opiskella myös Savonia-ammattikorkeakoulussa.
Urheiluseuroja
muokkaa- Warkauden Pallo -35 pelaa miesten jääpalloa pääsarjatasolla Bandyliigassa.
- Warkauden Urheilijat yli 100-vuotias yleisurheiluseura.
- Varkauden Tarmo yleisseura – viime vuosikymmeninä lentopallosta eniten tunnettu.
- Varkauden Kenttä-Veikot – Yleisurheiluseura. WU:n ja Tarmon yu-jaostojen yhdistyessä syntynyt seura.
- Moonfreeze (bboy crew): 4-kertainen Suomen mestari, swedish bboy master -2003, Euroopan mestari -2006
- Enson Pallo eli EPa pelaa kaukalopalloa SM-sarjassa.
- Warkaus JK pelaa jalkapalloa Nelosessa
- Warkis pelaa jääkiekkoa miesten neljänneksi korkeimmalla sarjatasolla 2. divisioonassa.
- Puurtilan Kisa-Pojat pelaa pesäpalloa nais- ja juniorisarjoissa.
- WJK Juniorit ry (WJK) on varkautelainen juniorijalkapalloseura.
- VarU Varkauden Uimarit
- VUR Varkauden Urheiluratsastajat ry
- Keski-Savon Pateri (kotiottelut pelattiin puoliksi Pieksämäellä. Nykyään joukkue pelaa nimellä Savo Volley
- Hu-Pa Hukka-Pallo pelaa salibandya 5. divisioonassa.
- VarkUA Varkauden Urheiluautoilijat ry
- Varps eli Varkauden Palvelus- ja Seurakoirat
- VarTP Varkauden Työväen Palloilijat – fuusioitui WP-35:n kanssa Warkaus JK:ksi (2000) ja jalkapallojuniorit WJK -Junioreiksi (2001).
- Varkauden Mainarit on keilailuseura, joka keilaa SM-liigassa. Mainareihin kuuluu mm. ammattilaiskeilaaja Joonas Jehkinen.
- Seutuliiga
Ruokakulttuuri
muokkaaVarkauden pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla kastrokka eli hernekeitto sekä mustikkavelli.[21]
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
- ↑ a b Suomen ennakkoväkiluku oli 5 625 011 elokuun 2024 lopussa 24.9.2024. Tilastokeskus. Viitattu 24.9.2024.
- ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
- ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
- ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
- ↑ a b Kuntavaalit 2021, Varkaus Oikeusministeriö. Viitattu 1.10.2021.
- ↑ a b Varkauden karttapalvelu Varkauden kaupunki, varkaus.fi.
- ↑ Kaupunginosat Varkauden kaupunki, varkaus.fi. Viitattu 26.6.2019.[vanhentunut linkki]
- ↑ Ruokokoski-Turjanvirta[vanhentunut linkki] pdf, Varkauden kaupunki, viitattu 26.6.2019
- ↑ Kangaslampi ja kylät Varkauden kaupunki, varkaus.fi. Viitattu 26.6.2019.[vanhentunut linkki]
- ↑ Taajama-aste alueittain, 2020 PxWeb-tietokanta. Tilastokeskus. Viitattu 26.2.2022.[vanhentunut linkki]
- ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain, 2020 PxWeb-tietokanta. Tilastokeskus. Viitattu 26.2.2022.[vanhentunut linkki]
- ↑ Tietoa Varkaudesta 31.12.2005. Varkauden kaupunki. Arkistoitu 24.4.2008. Viitattu 31.10.2007.
- ↑ Ylönen, Jorma: Joonas Hänninen Joroisista Varkauden kaupunginjohtajaksi Kuntalehti. 14.12.2020. Viitattu 27.2.2022.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980–2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 6.2.2018.
- ↑ a b Yhteystiedot – Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
- ↑ Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Arkistoitu 6.9.2021. Viitattu 6.9.2021.
- ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/saimaan-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Näveri, Anna: Varkauden klubin jälkisammutus voi jatkua vielä maanantaille, historiallinen puurakennus tuhoutui tulipalossa täysin 28.2.2021. Yle. Viitattu 6.3.2021.
- ↑ http://www.warkaudenlehti.fi/juttu/yhteiniskoulusta-tuli-waltterin-koulu/ (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 144. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1
