Apulia et Calabria
Apulia et Calabria Regio II Apulia et Calabria Provincia Apulia et Calabria |
|
---|---|
Italian alue Rooman provinssi |
|
Regio II Apulia et Calabrian sijainti Italiassa. |
|
Valtio |
Rooman valtakunta Länsi-Rooman valtakunta (n. 395–) |
Prefektuuri |
Italia, Illyricum et Africa Italia et Africa |
Diokeesi |
Italia Italia suburbicaria |
Nykyinen valtio/alue | Italia (Apulia) |
Perustettu | n. 7 eaa. |
Hallinto | |
– hallinnollinen keskus | Canusium?[1] |
Apulia et Calabria (lat. Regio II Apulia et Calabria) oli keisari Augustuksen perustama roomalaisen Italian alue ja myöhemmin myös Rooman valtakunnan provinssi (Provincia Apulia et Calabria), joka käsitti Apulian ja Calabrian maakunnat eli suunnilleen nykyisen Italian Apulian (Puglia) alueen.[2][3][4][5]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Apulia et Calabrian alue käsitti Italian niemimaan kaakkoiskärjen eli ”saappankoron”. Siihen kuuluivat Apulian ja Calabrian maakunnat sekä hirpiinien (Hirpini) alueet Apenniiinien vuorilla.[3] Sen länsipuolella sijaitsivat Samnium (Regio IV) ja Latium et Campania (Regio I) ja eteläpuolella Lucania et Bruttii (Regio III). Hirpiinien alueet kuuluivat oikeastaan Samniumin maakuntaan, mutta aluejaossa päätyivät erilleen Samniumin alueesta osaksi Apulia et Calabriaa.[3]
Apulia et Calabrian ollessa provinssi sen hallinnollisen keskuksen arvellaan olleen Canusium.[1] Muihin tärkeisiin kaupunkeihin lukeutuivat muun muassa Beneventum sekä Tarentum, entinen kreikkalainen Taras. Alueen pääteitä olivat Via Appia loppuosaltaan sekä sitä oikaissut Via Trajana. Ne johtivat yhdessä Roomasta Apulia et Calabrian itärannikolla sijainneeseen Brundisiumiin, joka oli merkittävä satamakaupunki itään päin matkattaessa.
Kaupunkeja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Apulia et Calabrian alueen kaupunkeja olivat muun muassa:
- Abellinum
- Accua
- Aecae
- Aeclanum
- Aequum Tuticum
- Aletium eli Baletium
- Anxanum
- Apanestae
- Aquilonia
- Argos Hippium eli Argyrip(p)a eli Arpi
- Ausculum
- Azetium
- Bantia
- Barduli
- Barium
- Basta
- Beneventum
- Blera
- Brundisium
- Butuntum
- Caelia, Apulia
- Caelia, Calabria
- Callipolis
- Calela
- Cannae
- Canusium
- Castrum Minervae
- Caudium
- Ceraunilia
- Cliternia
- Diria
- Egnatia
- Ferentum
- Forum novum
- Fratuertium
- Genusia
- Gereonium eli Gerunium
- Grumum
- Herdoniae
- Hydruntum
- Hyria
- Larinum
- Leuca
- Luceria
- Lupiae
- Manduria
- Mateola
- Merinum
- Neapolis
- Neretum
- Norba
- Rubi
- Rudiae
- Salapia
- Silvium
- Sipontum
- Soletum
- Sturnium
- Tarentum
- Teanum Apulum
- Urium
- Uzentum
- Valetium eli Baletium/Balesium
- Venusia
- Veretum
- Vibinum
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Apulian ja Calabrian varhaisempiin asukkaisiin kuuluivat muun muassa japygit, daunit, peuketit ja messapit. Kreikkalaiset perustivat alueelle siirtokuntia arkaaisella kaudella. Niihin lukeutuivat muun muassa Taras eli myöhempi roomalainen Tarentum sekä Brentesion eli myöhempi roomalainen Brundisium.
Apulia et Calabrian alue perustettiin noin vuonna 7 eaa., kun keisari Augustus jakoi Italian yhteentoista alueeseen (regio).[6][7] Muiden alueiden tavoin siihen viitattiin alun perin lähinnä numerolla. Ajan kuluessa se sai myös nimen.[3] Keisari Diocletianuksen noin vuonna 293 tekemän uudistuksen aikoihin alueesta tehtiin provinssi. Noin vuosina 293–395 provinssi kuului Italia, Illyricum et African tai Italia et African prefektuuriin ja Italian diokeesiin. Rooman valtakunnan jaon vuonna 395 jälkeen provinssi oli osa Länsi-Roomaa ja kuului nyt Italia et African prefektuuriin ja Italia suburbicarian diokeesiin.
Näin tärkeimmät alueen hallinnossa ajan kuluessa tapahtuneet muutokset olivat:
Rooman valtakunta | Länsi-Rooma | Nykyinen alue | ||||
---|---|---|---|---|---|---|
Tasavallan ja keisarikauden provinssit ja Italian alueet n. vuoteen 293 saakka |
Myöhäisroomalaiset provinssit | |||||
n. vuosina 293–395[sel 1] | vuodesta 395[sel 2] | |||||
Alpes Cottiae 64/65– |
Alpes Cottiae | Alpes Cottiae | (Alpi Cozie) | |||
Gallia cisalpina 82–42 eaa. |
Italia alueet[sel 3] (7 eaa.–) |
Liguria (Regio IX) | (Liguria) | |||
Venetia et Histria (Regio X) | Venetia et Histria | Venetia et Histria | (Veneto, Friuli ja Istria) | |||
Aemilia (Regio VIII) | Aemilia et Liguria[sel 4] | Aemilia | (Lombardia ja Emilia läntinen) | |||
Transpadana (Regio XI) | Liguria[sel 5] | (Piemonte ja Lombardia) | ||||
Picenum (Regio V) | Flaminia et Picenum | Flaminia et Picenum annonarium | (Romagna ja Umbrian rannikko) | |||
Picenum suburbicarium | (Marche Esino-joelta Saline-joelle) | |||||
Valeria | (Latium koillinen) | |||||
Umbria (Regio VI) | Tuscia et Umbria | Tuscia et Umbria | (Umbria) | |||
Etruria (Regio VII) | (Toscana) | |||||
Latium et Campania (Regio I) | Campania | Campania | (Campania ja Latium) | |||
Samnium (Regio IV) | Samnium | Samnium | (Abruzzo ja Molise) | |||
Apulia et Calabria (Regio II) | Apulia et Calabria | Apulia et Calabria | (Puglia) | |||
Lucania et Bruttii (Regio III) | Lucania et Bruttii | Lucania et Bruttii | (Calabria ja Basilicata) | |||
Selitykset:
|
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Nicholson, Oliver: The Oxford Dictionary of Late Antiquity, s. 101–102. Oxford University Press, 2018. ISBN 9780192562463
- ↑ Italia, Regio II Pleiades. Viitattu 16.1.2023.
- ↑ a b c d Smith, William: ”Italia”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Adkins, Lesley & Adkins, Roy A.: Handbook to Life in Ancient Rome, s. 117. (Updated Edition. Facts on File Library of World History) Infobase Publishing, 2004. ISBN 978-0-8160-5026-0
- ↑ Peck, Harry Thurston: Harper's dictionary of classical literature and antiquities. Harper & brothers: New York, 1896. Teoksen verkkoversio. Teoksen verkkoversio (Perseus)
- ↑ Cooley, Alison E.: A Companion to Roman Italy, s. 205. (Blackwell Companions to the Ancient World) John Wiley & Sons, 2016. ISBN 9781118993101 Teoksen verkkoversio.
- ↑ Plinius vanhempi: Naturalis historia 3.46– (lat.)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Regio II Apulia et Calabria Wikimedia Commonsissa
- Achaea
- Aegyptus Herculia
- Aegyptus Jovia
- Aemilia et Liguria
- Africa proconsularis
- Alpes Cottiae
- Alpes maritimae
- Alpes Poeninae et Graiae
- Apulia et Calabria
- Aquitania prima
- Aquitania secunda
- Arabia
- Armenia minor
- Asia
- Baetica
- Belgica prima
- Belgica secunda
- Bithynia
- Britannia prima
- Britannia secunda
- Campania
- Cappadocia
- Caria
- Carthaginensis
- Cilicia
- Corsica
- Creta
- Cyprus
- Dacia mediterranea
- Dacia ripensis
- Dalmatia
- Dardania
- Diospontus
- Epirus nova
- Epirus vetus
- Europa
- Flaminia et Picenum
- Flavia Caesariensis
- Galatia
- Gallaecia
- Germania prima
- Germania secunda
- Haemimontus
- Hellespontus
- Insulae
- Insulae Baleares
- Isauria
- Libya inferior
- Libya superior
- Lucania et Bruttii
- Lugdunensis prima
- Lugdunensis secunda
- Lusitania
- Lycia et Pamphylia
- Lydia
- Macedonia
- Mauretania Caesariensis
- Mauretania Sitifensis
- Mauretania Tingitana
- Maxima Caesariensis
- Mesopotamia
- Moesia prima
- Moesia secunda
- Narbonensis prima
- Narbonensis secunda
- Noricum mediterraneum
- Noricum ripense
- Numidia Cirtensis
- Numidia militiana
- Novempopulana
- Osroene
- Pannonia prima
- Pannonia secunda
- Paphlagonia
- Phrygia prima
- Phrygia secunda
- Pisidia
- Pontus Polemoniacus
- Praevalitana
- Raetia prima
- Raetia secunda
- Rhodope
- Samnium
- Sardinia
- Savia
- Scythia
- Sequania
- Sicilia
- Syria Coele
- Syria Palaestina
- Syria Phoenice
- Tarraconensis
- Thebais
- Thessalia
- Thracia
- Tripolitania
- Tuscia et Umbria
- Valeria Byzacena
- Valeria
- Venetia et Histria
- Viennensis
- Achaea
- Aegyptus
- Aemilia
- Africa proconsularis
- Alpes Cottiae
- Alpes maritimae
- Alpes Poeninae et Graiae
- Apulia et Calabria
- Aquitanica prima
- Aquitanica secunda
- Arabia
- Arcadia
- Armenia prima
- Armenia secunda
- Asia
- Augustamnica
- Baetica
- Belgica prima
- Belgica secunda
- Bithynia
- Britannia prima
- Britannia secunda
- Byzacena
- Campania
- Cappadocia prima
- Cappadocia secunda
- Caria
- Carthaginensis
- Cilicia prima
- Cilicia secunda
- Corsica
- Creta
- Cyprus
- Dacia mediterranea
- Dacia ripensis
- Dalmatia
- Dardania
- Epirus nova
- Epirus vetus
- Euphratensis
- Europa
- Flaminia et Picenum annonarium
- Flavia Caesariensis
- Galatia
- Galatia salutaris
- Haemimontus
- Helenopontus
- Hellespontus
- Honorias
- Insulae
- Gallaecia
- Germania prima
- Germania secunda
- Insulae Baleares
- Isauria
- Libya inferior
- Libya superior
- Liguria
- Lucania et Bruttii
- Lugdunensis prima
- Lugdunensis secunda
- Lugdunensis tertia
- Lusitania
- Lycaonia
- Lycia
- Lydia
- Macedonia prima
- Macedonia secunda
- Mauretania Caesariensis
- Mauretania Sitifensis
- Mauretania Tingitana
- Maxima Caesariensis
- Maxima Sequanorum
- Mesopotamia
- Moesia prima
- Moesia secunda
- Narbonensis prima
- Narbonensis secunda
- Noricum mediterraneum
- Noricum ripense
- Novempopulana
- Numidia
- Osroene
- Palaestina prima
- Palaestina secunda
- Palaestina salutaris
- Pamphylia
- Pannonia prima
- Pannonia secunda
- Paphlagonia
- Phoenice prima
- Phoenice secunda
- Phrygia Pacatiana
- Phrygia salutaris
- Picenum suburbicarium
- Pisidia
- Pontus Polemoniacus
- Praevalitana
- Raetia prima
- Raetia secunda
- Rhodope
- Samnium
- Sardinia
- Savia
- Scythia
- Senonia
- Sicilia
- Syria prima
- Syria secunda
- Tarraconensis
- Thebais
- Thessalia
- Thracia
- Tripolitania
- Tuscia et Umbria
- Valentia
- Valeria (Italia)
- Valeria (Pannonia)
- Venetia et Histria
- Viennensis