Samnium
Samnium Regio IV Samnium Provincia Samnium |
|
---|---|
Italian alue Rooman provinssi |
|
Regio IV Samniumin sijainti Italiassa. |
|
Valtio |
Rooman valtakunta Länsi-Rooman valtakunta (n. 395–) |
Prefektuuri |
Italia, Illyricum et Africa Italia et Africa |
Diokeesi |
Italia Italia suburbicaria |
Nykyinen valtio/alue | Italia (Abruzzo ja Molise) |
Perustettu | n. 7 eaa. |
Hallinto | |
– hallinnollinen keskus | Beneventum? |
Samnium (lat. Regio IV Samnium) oli keisari Augustuksen perustama roomalaisen Italian alue ja myöhemmin myös Rooman valtakunnan provinssi (Provincia Samnium), joka käsitti suunnilleen nykyisen Italian Abruzzon ja Molisen alueet.[1][2][3][4]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Samniumin alueeseen kuului sen nimen mukaisesti Samniumin maakunta eli samnilaisten (Samnites) alue kuitenkin lukuun ottamatta hirpiinien (Hirpini) aluetta, joka oli erotettu muusta Samniumista osaksi Apulia et Calabrian (Regio II) aluetta. Lisäksi siihen luettiin frentanien, marrucinien, marsien, pelignien, aequiculien, vestinien ja sabiinien alueet.[2]
Samnium käsitti Italian niemimaan itäisen keskiosan Adrianmeren rannalla. Sitä rajasivat Anio (nyk. Aniene), Piscarius (nyk. Pescara), Aternus (nyk. Aterno), Silarus (nyk. Sillaro) ja Tifernus (nyk. Biferno) -joet.[2][3] Samniumin pohjoispuolella sijaitsivat Picenum (Regio V) ja Umbria (Regio VI), länsipuolella Etruria (Regio VII), eteläpuolella Latium et Campania (Regio I) ja itäpuolella Apulia et Calabria. Latiumista Samniumin erotti Anio, Picenumista Aternus ja Apuliasta Tifernus.[2]
Samniumin ollessa provinssi sen hallinnollisen keskuksen arvellaan olleen Beneventum.[3] Samniumin pääteitä olivat Roomasta Cerfenniaan tullut Via Valeria, sitä rannikolle Aternumiin jatkanut Via Claudia Valeria, Roomasta Samniumin läpi Picenumiin kulkenut Via Salaria, sekä Via Valerian ja Salarian yhdistänyt Via Claudia Nova.
Kaupunkeja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Samniumin alueen kaupunkeja olivat muun muassa:
- Aesernia
- Alba Fucens
- Allifae
- Amiternum
- Angelum eli Angulum/Angulus
- Antinum
- Anxanum
- Aquae Cutiliae eli Cutiliae
- Aquilonia
- Aternum
- Aufidena
- Aufina
- Aveia
- Bovianum
- Buca
- Callifae
- Carseoli
- Casperia
- Cerfennia
- Cliternia
- Cluviae
- Cominium
- Compsa
- Compulteria
- Corfinium
- Cures
- Cutina
- Duronia
- Eretum
- Fagifulae
- Falacrinae eli Falacrinum
- Foruli
- Forum novum
- Furconium
- Histonium
- Interocrium
- Juvanum
- Lucus Angitiae
- Marruvium
- Melae
- Milonia
- Mucrae
- Murgantia
- Nursia
- Ortona eli Hortona
- Peltuinum
- Pinna
- Pitinum
- Plistia
- Prifernum
- Reate
- Regillum
- Romulea
- Rufrae
- Saepinum
- Salinae
- Saticula
- Sublaqueum
- Sulmo
- Superaequum
- Taurasia
- Teate
- Telesia
- Terventum
- Trebula Mutuesca
- Treventum
- Trivicum
- Uscosium
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Samniumin alue perustettiin noin vuonna 7 eaa., kun keisari Augustus jakoi Italian yhteentoista alueeseen (regio).[5][6] Muiden alueiden tavoin siihen viitattiin alun perin lähinnä numerolla. Ajan kuluessa se sai myös nimen.[2] Diocletianuksen noin vuonna 293 tekemän uudistuksen aikoihin alueesta tuli provinssi, joka oli osa Italian diokeesia. Provinssin nimi ei kuitenkaan esiinny Veronan luettelossa, joka on epätäydellinen Italian kohdalla.[3] 300-luvulla Samnium oli välillä osa Italia, Illyricum et African prefektuuria ja välillä Italia et African prefektuuria. Italian diokeesin jaon jälkeen provinssista tuli osa Italia suburbicarian diokeesia. Rooman valtakunnan vuonna 395 tapahtuneen jaon jälkeen se oli osa Länsi-Roomaa. Notitia dignitatumin aikoihin 400-luvun alussa provinssia hallitsi praeses.[3]
Näin tärkeimmät alueen hallinnossa ajan kuluessa tapahtuneet muutokset olivat:
Rooman valtakunta | Länsi-Rooma | Nykyinen alue | ||||
---|---|---|---|---|---|---|
Tasavallan ja keisarikauden provinssit ja Italian alueet n. vuoteen 293 saakka |
Myöhäisroomalaiset provinssit | |||||
n. vuosina 293–395[sel 1] | vuodesta 395[sel 2] | |||||
Alpes Cottiae 64/65– |
Alpes Cottiae | Alpes Cottiae | (Alpi Cozie) | |||
Gallia cisalpina 82–42 eaa. |
Italia alueet[sel 3] (7 eaa.–) |
Liguria (Regio IX) | (Liguria) | |||
Venetia et Histria (Regio X) | Venetia et Histria | Venetia et Histria | (Veneto, Friuli ja Istria) | |||
Aemilia (Regio VIII) | Aemilia et Liguria[sel 4] | Aemilia | (Lombardia ja Emilia läntinen) | |||
Transpadana (Regio XI) | Liguria[sel 5] | (Piemonte ja Lombardia) | ||||
Picenum (Regio V) | Flaminia et Picenum | Flaminia et Picenum annonarium | (Romagna ja Umbrian rannikko) | |||
Picenum suburbicarium | (Marche Esino-joelta Saline-joelle) | |||||
Valeria | (Latium koillinen) | |||||
Umbria (Regio VI) | Tuscia et Umbria | Tuscia et Umbria | (Umbria) | |||
Etruria (Regio VII) | (Toscana) | |||||
Latium et Campania (Regio I) | Campania | Campania | (Campania ja Latium) | |||
Samnium (Regio IV) | Samnium | Samnium | (Abruzzo ja Molise) | |||
Apulia et Calabria (Regio II) | Apulia et Calabria | Apulia et Calabria | (Puglia) | |||
Lucania et Bruttii (Regio III) | Lucania et Bruttii | Lucania et Bruttii | (Calabria ja Basilicata) | |||
Selitykset:
|
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Italia, Regio IV Pleiades. Viitattu 16.1.2023.
- ↑ a b c d e Smith, William: ”Italia”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Nicholson, Oliver: ”Samnium”, The Oxford Dictionary of Late Antiquity, s. 1327. Oxford University Press, 2018. ISBN 9780192562463
- ↑ Peck, Harry Thurston: Harper's dictionary of classical literature and antiquities. Harper & brothers: New York, 1896. Teoksen verkkoversio. Teoksen verkkoversio (Perseus)
- ↑ Cooley, Alison E.: A Companion to Roman Italy, s. 205. (Blackwell Companions to the Ancient World) John Wiley & Sons, 2016. ISBN 9781118993101 Teoksen verkkoversio.
- ↑ Plinius vanhempi: Naturalis historia 3.46– (lat.)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Regio IV Samnium Wikimedia Commonsissa
- Achaea
- Aegyptus Herculia
- Aegyptus Jovia
- Aemilia et Liguria
- Africa proconsularis
- Alpes Cottiae
- Alpes maritimae
- Alpes Poeninae et Graiae
- Apulia et Calabria
- Aquitania prima
- Aquitania secunda
- Arabia
- Armenia minor
- Asia
- Baetica
- Belgica prima
- Belgica secunda
- Bithynia
- Britannia prima
- Britannia secunda
- Campania
- Cappadocia
- Caria
- Carthaginensis
- Cilicia
- Corsica
- Creta
- Cyprus
- Dacia mediterranea
- Dacia ripensis
- Dalmatia
- Dardania
- Diospontus
- Epirus nova
- Epirus vetus
- Europa
- Flaminia et Picenum
- Flavia Caesariensis
- Galatia
- Gallaecia
- Germania prima
- Germania secunda
- Haemimontus
- Hellespontus
- Insulae
- Insulae Baleares
- Isauria
- Libya inferior
- Libya superior
- Lucania et Bruttii
- Lugdunensis prima
- Lugdunensis secunda
- Lusitania
- Lycia et Pamphylia
- Lydia
- Macedonia
- Mauretania Caesariensis
- Mauretania Sitifensis
- Mauretania Tingitana
- Maxima Caesariensis
- Mesopotamia
- Moesia prima
- Moesia secunda
- Narbonensis prima
- Narbonensis secunda
- Noricum mediterraneum
- Noricum ripense
- Numidia Cirtensis
- Numidia militiana
- Novempopulana
- Osroene
- Pannonia prima
- Pannonia secunda
- Paphlagonia
- Phrygia prima
- Phrygia secunda
- Pisidia
- Pontus Polemoniacus
- Praevalitana
- Raetia prima
- Raetia secunda
- Rhodope
- Samnium
- Sardinia
- Savia
- Scythia
- Sequania
- Sicilia
- Syria Coele
- Syria Palaestina
- Syria Phoenice
- Tarraconensis
- Thebais
- Thessalia
- Thracia
- Tripolitania
- Tuscia et Umbria
- Valeria Byzacena
- Valeria
- Venetia et Histria
- Viennensis
- Achaea
- Aegyptus
- Aemilia
- Africa proconsularis
- Alpes Cottiae
- Alpes maritimae
- Alpes Poeninae et Graiae
- Apulia et Calabria
- Aquitanica prima
- Aquitanica secunda
- Arabia
- Arcadia
- Armenia prima
- Armenia secunda
- Asia
- Augustamnica
- Baetica
- Belgica prima
- Belgica secunda
- Bithynia
- Britannia prima
- Britannia secunda
- Byzacena
- Campania
- Cappadocia prima
- Cappadocia secunda
- Caria
- Carthaginensis
- Cilicia prima
- Cilicia secunda
- Corsica
- Creta
- Cyprus
- Dacia mediterranea
- Dacia ripensis
- Dalmatia
- Dardania
- Epirus nova
- Epirus vetus
- Euphratensis
- Europa
- Flaminia et Picenum annonarium
- Flavia Caesariensis
- Galatia
- Galatia salutaris
- Haemimontus
- Helenopontus
- Hellespontus
- Honorias
- Insulae
- Gallaecia
- Germania prima
- Germania secunda
- Insulae Baleares
- Isauria
- Libya inferior
- Libya superior
- Liguria
- Lucania et Bruttii
- Lugdunensis prima
- Lugdunensis secunda
- Lugdunensis tertia
- Lusitania
- Lycaonia
- Lycia
- Lydia
- Macedonia prima
- Macedonia secunda
- Mauretania Caesariensis
- Mauretania Sitifensis
- Mauretania Tingitana
- Maxima Caesariensis
- Maxima Sequanorum
- Mesopotamia
- Moesia prima
- Moesia secunda
- Narbonensis prima
- Narbonensis secunda
- Noricum mediterraneum
- Noricum ripense
- Novempopulana
- Numidia
- Osroene
- Palaestina prima
- Palaestina secunda
- Palaestina salutaris
- Pamphylia
- Pannonia prima
- Pannonia secunda
- Paphlagonia
- Phoenice prima
- Phoenice secunda
- Phrygia Pacatiana
- Phrygia salutaris
- Picenum suburbicarium
- Pisidia
- Pontus Polemoniacus
- Praevalitana
- Raetia prima
- Raetia secunda
- Rhodope
- Samnium
- Sardinia
- Savia
- Scythia
- Senonia
- Sicilia
- Syria prima
- Syria secunda
- Tarraconensis
- Thebais
- Thessalia
- Thracia
- Tripolitania
- Tuscia et Umbria
- Valentia
- Valeria (Italia)
- Valeria (Pannonia)
- Venetia et Histria
- Viennensis