Harald V

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Harald V
Kuningas vuonna 2021.
Norjan kuningas
Valtakausi 17. tammikuuta 1991 –
Edeltäjä Olavi V
Perijä Haakon
Pääministeri Gro Harlem Brundtland
Thorbjørn Jagland
Kjell Magne Bondevik
Jens Stoltenberg
Erna Solberg
Jonas Gahr Støre
Syntynyt 21. helmikuuta 1937 (ikä 87)
Norja Skaugum, Asker, Norja
Puoliso Kuningatar Sonja (vih. 1968)
Lapset Prinsessa Märtha Louise
Kruununprinssi Haakon
Suku Glücksburg
Isä Kuningas Olavi V
Äiti Prinsessa Märtha
Uskonto Norjan kirkko
Nimikirjoitus

Harald V (s. 21. helmikuuta 1937) on ollut Norjan kuningas 17. tammikuuta 1991 lähtien.[1] Kuninkaallisessa asemassaan Harald V on Norjan asevoimien ylipäällikkö. Hänellä on myös Norjan maavoimien ja ilmavoimien kenraalin sekä merivoimien amiraalin arvo.[1]

Varhainen elämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harald on Olavi V:n ja Ruotsin prinsessa Märtha Sofia Lovisan poika.[1] Harald syntyi kruununprinssi Olavin kuninkaallisessa asumuksessa Skaugumissa, Askerissa lähellä Osloa. Hän on ensimmäinen Norjassa syntynyt prinssi sitten Olavi IV:n vuonna 1370.[1] Harald V on Britannian kuningatar Viktorian jälkeläinen ja kuningatar Elisabet II:n pikkuserkku, molempien isoisoisä on Edvard VII, kuningatar Viktorian vanhin poika.[2]

Kuninkaallinen perhe pakeni Saksan hyökkäystä vuonna 1940. Harald, hänen äitinsä ja siskonsa asuivat Washingtonissa toisen maailmansodan aikana. Kuningas Haakon ja kruununprinssi Olavi olivat Lontoossa pakolaishallituksen johdossa. Harald palasi Norjaan sodan päätyttyä 1945.[1]

Saatuaan koulunsa päätökseen vuonna 1955 kruununprinssi Harald kouluttautui ratsuväkiupseeriksi ja viimeisteli armeijaopintonsa Norjan sotilasakatemiassa. Hän opiskeli myös Oxfordin yliopiston Balliol Collegessa yhteiskuntatieteitä, historiaa ja taloustiedettä vuosina 1960–1962.[1]

Kuninkaana

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isänsä kuoltua tammikuussa 1991 Harald nousi Norjan uudeksi kuninkaaksi. Maan perustuslaki ei vaadi kruunajaisten pitämistä, minkä sijaan Harald antoi hallitsijanvakuutuksen suurkäräjille 21. tammikuuta. Hänet, ja uusi kuningatar Sonia, siunattiin kuningaspariksi Nidarosin tuomiokirkossa 23. kesäkuuta.[3]

Vuonna 2003 kuninkaan ilmoitettiin sairastavan virtsarakon syöpää, joka leikattiin. Toipumisen ajan kruununprinssi Haakon toimi valtionhoitajana. Myöhemmin Haakon sijaisti kuningasta tämän toipuessa sydänleikkauksesta.[4]

Vuonna 2012 Norjan perustuslakia muutettiin siten, että kuningas ei ole enää Norjan evankelis-luterilaisen kirkon nimellinen johtaja, jonka tehtävä on mm. suojella kirkkoa. Kuninkaan tulee kuitenkin edelleen kuulua kyseiseen kirkkoon.[5] Samana vuonna evankelis-luterilainen kirkko menetti myös asemansa kuningaskunnan virallisena kirkkona.[6]

Vuonna 2018 voimaan tulleen perustuslain muutoksen nojalla kuningas ei ole enää pyhä. Hänellä on kuitenkin edelleen syytesuoja.[7]

Perhe

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harald nai 29. elokuuta 1968 aatelittoman Sonja Haraldsenin (s. 1937). Avioliitto herätti paljon vastustusta. He olivat seurustelleet yhdeksän vuotta salassa Sonjan aatelittomuuden vuoksi.[1] Lopulta kruununprinssi Harald uhkasi hylätä oikeutensa kruunuun, jollei pari saisi mennä naimisiin.[4] Heillä on kaksi lasta, prinsessa Märtha Louise (s. 1971) ja kruununprinssi Haakon Magnus (s. 1973).[1]

Galleria

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Harald V:n kuninkaallinen monogrammi.
    Harald V:n kuninkaallinen monogrammi.
  • Harald vuonna 1937.
    Harald vuonna 1937.
  • Harald (vas.) palaa perheensä kanssa Norjaan kesäkuussa 1945.
    Harald (vas.) palaa perheensä kanssa Norjaan kesäkuussa 1945.
  • Harald vuonna 1955.
    Harald vuonna 1955.
  • Harald ja Sonja vuonna 1968.
    Harald ja Sonja vuonna 1968.

Kunnianosoituksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuninkaana Harald toimii norjalaisten ritarikuntien suurmestarina. Lisäksi hänelle on myönnetty seuraavat ulkomaalaiset kunniamerkit:

Lähde:[8]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e f g h Hans Majestet Kongen Det norske kongehuset. Norjan kuningashuone. Viitattu 7.7.2013. (norjaksi)
  2. ↑ Family tree of the Kings of Norway royalcourt.no. Norjan kuningashuone. Viitattu 15.10.2016. (englanniksi)
  3. ↑ Accession of the new monarch in 1991 The Royal House of Norway. 2022. Viitattu 14.11.2022. (englanniksi)
  4. ↑ a b Vesala, Hanna: Hämmästyttävä puhe teki Norjan kuningas Haraldista, 80, someilmiön – liitto kuningatar Sonjan kanssa on kestänyt monet vastoinkäymiset Ilta-Sanomat. 21.2.2017. Viitattu 3.5.2017.
  5. ↑ Skrede, Kristi Marie & Aspunvik, Sofie Gran & Nielsen, Henrik Myhr: – Kongen hindret et reelt skille mellom kirke og stat NRK. 14.1.2016. Viitattu 14.11.2022. (kirjanorja)
  6. ↑ Vår historie Den norske kirke. Viitattu 14.11.2022. (kirjanorja)
  7. ↑ Fra tirsdag er ikke kongen lenger hellig NRK. 7.5.2018. Viitattu 14.11.2022. (kirjanorja)
  8. ↑ H.M. Kongens dekorasjoner Det norske kongehuset. 2022. Viitattu 14.11.2022. (norja)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Edeltäjä:
Olavi V 		Norjan kuningas
1991– 		Seuraaja:
(nykyinen)
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Harald_V&oldid=22714242”