Jouni Apajalahti

Jouni Arto Aarre Apajalahti (10. huhtikuuta 1920 Kemi – 31. toukokuuta 2009 Tampere) oli suomalainen kirjailija^[1] ja kokoomuksen kansanedustaja vuosina 1966–1970.^[2]

Apajalahti valmistui ylioppilaaksi vuonna 1939 Kuopion yhteiskoulusta ja teologian kandidaatiksi Helsingin yliopistosta vuonna 1948. Hänet vihittiin papiksi Tampereella vuonna 1949. 1950-luvulla hän suoritti kasvatusopin tutkinnon ja erillisiä oikeustieteen kursseja Helsingin yliopistossa.^[1] Apajalahti sai rovastin arvonimen vuonna 1976.^[3]

Työuransa Apajalahti aloitti Keravan nuorisovankilan pastorina 1949–1951. Hän oli Vankeusyhdistyksen asiamies ja nuorisonvalvoja Helsingissä 1951–1962, minkä jälkeen toimi Helsingin evankelis-luterilaisten seurakuntien nuorisoneuvonnan johtajana vuodet 1962–1977. Vuodet 1977–1978 hän oli Helsingin kaupungin erityissuunnittelija ja vuodet 1979–1983 kulttuurijohtaja.^[1]

Helsingin kaupunginvaltuustossa Apajalahti toimi vuosina 1965–1977 ja uudelleen vuodesta 1997. Kaupunginhallituksen jäsen hän oli vuodet 1973–1977.^[1]

Apajalahti kirjoitti dekkareita, näytelmiä ja elokuvien käsikirjoituksia. Dekkarikirjailijana hän debytoi vuonna 1969 teoksella Kappalaisen kaitafilmi. Apajalahti kirjoitti myös useita TV-näytelmiä ja oli yksi käsikirjoittajista Mikko Niskasen elokuvassa Sissit (1963).^[3] Hän sai valtion taiteilijaeläkkeen vuonna 1985^[4].

• Pokkasakki; Tiet. (TV-näytelmiä.) Karisto 1966.
• Minimessu. Mielipiteitä 5. Weilin + Göös, Helsinki 1967.
• Kappalaisen kaitafilmi: Jännitysromaani. Weilin + Göös, Helsinki 1969.
• Osakeyhtiö Finlayson-Forssa aktiebolag: Finlayson 1820-1970. (Svensk text Holger Ström.) Valokuvat Otso Pietinen. Finlayson, Tampere 1970.
• Kadonnut vaaliasiakirja: Jännitysromaani. Weilin + Göös, Helsinki 1971.
• Ristikontraa. Weilin + Göös, Helsinki 1971.
• Ryhmärippi. Weilin + Göös, Helsinki 1976.
• Minä ja lähimmäinen: 70-vuotiaan Kalliolan juhlakirja. Kalliolan kannatusyhdistys, Helsinki 1990.^[5]