Uusbarokki
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Uusbarokki on huonekaluissa, taiteessa, arkkitehtuurissa ja kulttuurissa noin 1870–1900 (erityisesti 1880–1890) esiintynyt kertaustyyleihin kuuluva rakennus- ja sisustustyyli, joka ajallisesti sijoittui uusrenessanssin ja uusrokokoon väliin.
Ranskassa ja myös Yhdysvalloissa tyylistä käytetään nimitystä beaux-arts. Nimityksen taustalla on Pariisin École Nationale Supérieure des Beaux-arts -taidekorkeakoulu, jossa useat 1800-luvun lopun arkkitehdit opiskelivat.[1] Ranskalainen määritelmä sijoittaa beaux-arts -tyylin myöhäiseksi uusklassismin ilmentymäksi.
Uusbarokki sopi näyttävänä tyylisuuntana teattereihin.[2] Helsingissä se on kuitenkin harvinainen tyyli[3].
Ominaispiirteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Uusbarokin ja Beaux-Arts -tyylin ominaispiirteinä voidaan pitää seuraavia päälinjoja:
- symmetria
- tilojen hierarkia, joitain tiloja pidettiin jalompina kuin toisia
- enemmän tai vähemmän täydellinen aiempien tyylin hyväksikäyttö ja näiden sekoittaminen
- arkkitehtonisten yksityiskohtien tarkkuus, joka ilmeni pieninä yksityiskohtina
- värityksen moninaisuus, joskin vain eräissä tapauksissa
- rakenteiden monumentaalisuus ja suurisuuntaisuus, joka oli tyypillistä julkisille rakennuksille.
Arkkitehtuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pariisissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
Yhdysvalloissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
Muualla maailmassa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Monte Carlon kasino, Monaco
- Alferakin palatsi, Taganrog, Venäjä
- Ashton Memorial, Lancaster, Englanti
- Beloselski-Belozerskin palatsi, Pietari, Venäjä
- Christiansborgin linna, Kööpenhamina, Tanska
- Ortaköyn Moskeija, Istanbul, Turkki
- Dolmabahçen palatsi, Istanbul, Turkki
- Beylerbeyin palatsi, Istanbul, Turkki
- Çırağanin palatsi, nykyisin hotelli, Istanbul, Turkki
- Mole Antonelliana, Torino, Italia
- Semperoper, Dresden, Saksa
- Bode-museo, Berliini, Saksa
- Herrenchiemsee, Baijeri, Saksa
- Linderhof, Baijeri, Saksa
- Justizpalast, München, Baijeri, Saksa
- Nürnbergin päärautatieasema, Nürnberg, Saksa
- Ruotsin valtiopäivätalo, Tukholma, Ruotsi
- Burgtheater, Wien, Itävalta
- Hofburgin uusi linna, Wien, Itävalta
- Széchenyin terveyskylpylä, Budapest, Unkari
- Entinen kuninkaallinen palatsi, nykyisin kansallinen taidemuseo, Sofia, Bulgaria
- Akasakan palatsi, Tokio, Japani
- Oslon postitalo, Oslo, Norja
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Curl, James Stevens: Dictionary of architecture. Oxford University Press 1999. ISBN 0-19-210006-8
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Curl 1999, s. 64
- ↑ Piritta Hannula ja Marja Salonen: Kertaustyylit – kaupunkipalatsien ja huviloiden aika Rakennukset kertovat – perustietoa asukkaille. 2007. Helsingin Kaupunginosayhdistysten Liitto. Viitattu 1.7.2019.
- ↑ a b Luonnontieteellisen museon historiaa Luomus.fi. Viitattu 1.7.2019.
- ↑ Niina Ketonen: Näsilinna ja Finlaysonin palatsi Koskesta voimaa. Viitattu 31.3.2020.
- ↑ Katajanokka, Hökkelikylästä kivikaupungiksi, Rauhan kappeli Helsinki kehyksissä. Helsingin kaupunginmuseo. Arkistoitu 27.9.2011. Viitattu 1.7.2019.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kertaustyylit, Koppa.juy.fi